Espanja myyttien takaa

Espanjalaisuuden kuvasto syntyi maahan ihastuneiden matkailijoiden ja heidän mielikuviinsa vastanneiden espanjalaisten taiteilijoiden vuorovaikutuksessa. 1800-luvun taiteessa on nähtävissä maan eksoottisuutta ja erityispiirteitä korostavia aiheita. Edelleen nykypäivänä matkailijat ympäri maailmaa etsivät näihin mielikuviin pohjautuvaa autenttista Espanjaa.

Teosten aiheet ammentavat erityisesti Andalusian alueen kulttuurista, kuten flamencosta ja härkätaistelusta. Mielikuviin liitettiin myös haaveellisia ja epätodellisia piirteitä sekä ihanteita. Maalauksissa korostuvat maan perinteet, eri alueiden ihmiset ja tyylit. José Maria Gallegos y Arnosan (1857–1917) sekä Francisco Pradillan (1848–1921) maalausten tunnelmallisten tilanteiden taustalla huomio kiinnittyy myös kädentaitoihin. Lisäksi taiteilijat innostuivat orientalismista, eli eksoottisista ja itämaisista aiheista, joita löytyi myös omilta lähiseuduilta. Matkustaminen kulttuurisesti monipuoliseen Andalusiaan tai jopa Afrikkaan asti näkyy Mariano Fortunyn (1838–1874) ja Joaquín Agrasotin (1836–1919) teoksissa. Francisco de Goyan (1746–1828) grafiikassa sen sijaan välittyy yhteiskuntakriittinen sävy espanjalaisen kulttuurin ihannoimisen sijaan.

Espanjalaiset taiteilijat oleskelivat myös eurooppalaisen taiteen keskuksissa kuten Pariisissa ja Roomassa. Myyttisen espanjalaisuuden vaikutus kulki heidän mukanaan, mutta vilkkaiden taidekeskusten uudistavassa ilmapiirissä monet taiteilijat siirtyivät kohti kansainvälisempää ilmaisua. Esimerkiksi Joaquín Sorollan (1863–1923) maalausten pääosassa on usein valo. Maisema ja modernisoituva maailma saivat tilaa uuden ajan taiteilijoiden aiheissa.

Näyttely kuljettaa 1800-luvun perinteistä sekä espanjalaisuuden ihanteista ja myyteistä ammentavien maalausten kautta kohti uutta aikaa ja kansainvälisiä suuntauksia. Näyttelyn kuraattorit ovat Helena Alonso ja J. Òscar Carrascosa. Näyttely esittelee espanjalaista 1800-1900-luvun maalaustaidetta ensimmäistä kertaa Suomessa tässä laajuudessa.