Tuonelan virta syntyi punaisesta imurista ja kulmasohvasta – #karanteenitaidetta-haasteen voittajat paljastavat koomiset tarinat kulisseista
Museokortin #karanteenitaidetta-haaste innosti sadat suomalaiset tekemään hulvattomia versioita suomalaisklassikoista. Valtavan osallistujamäärän vuoksi päätimme jatkaa haasteen kuvakilpailua huhtikuun loppuun asti palkiten joka viikko kaksi parasta teosta.
Kuinka Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Hugo Simbergin ja Akseli Gallen-Kallelan klassikot taipuvat karanteenitaiteeksi?
#Karanteenitaidetta-haasteessa innostetaan luomaan omia versioita tutuista taideteoksista ja julkaisemaan niitä Instagramissa, Facebookissa tai Twitterissä tunnisteilla #karanteenitaidetta, @karanteenitaidetta ja @museokortti. Haasteeseen on osallistunut yli 500 taideteosta muutamassa päivässä. Seuraa hulvattomia haastekuvia ja osallistu itsekin >
Museokortin #karanteenitaidetta-haaste on saanut inspiraationsa alankomaalaisen Anneleos Officierin maaliskuun puolivälissä luomasta @tussenkunstenquarantaine-Instagram-tilistä.
Ensimmäiset neljä palkittiin, kuvakilpailu jatkuu huhtikuun loppuun asti
Haasteeseen 7.4. mennessä osallistumalla oli mukana kuvakilpailussa, jossa kaksi luovinta karanteeniteosta palkitaan Museokortilla. Kahden sijaan päätimme palkita neljä teosta sekä jatkaa kilpailua huhtikuun loppuun asti.
Palkitsemme kaksi parasta teosta Museokortilla joka keskiviikko 29.4. asti. Kaikki haasteeseen jo osallistuneet ovat yhä mukana kilpailussa. Kilpailuun voi osallistua niin monella kuvalla kuin haluaa. Lue haasteen ohjeet >
"Ja tämä on varmaan Kuolema pankkiautomaatilla!" – voittajat kertovat, miten hauskat versiot tutuista taideteoksista syntyivät
Tea Ikala osallistui haastekilpailuun yhdessä miehensä Jussi Mäkiperen kanssa versioimalla yksityiskohdan Hugo Simbergin teoksesta Talonpoika ja kuolema taivaan ja helvetin portilla (1897). Uudelleenversiointi voitti Museokortin, ja nimeksi sille annettiin Kuolema pankkiautomaatilla. Humoristisessa versiossa Kuolemaa esittää Ikalan veli.
Luokanopettajana toimiva Ikala kuuli haasteesta vasta sen jälkeen, kun kuva oli jo otettu. Alunperin kuva oli tarkoitettu vinkkikuvaksi oppilaille vastaavaan tehtävään, joten kilpailun ajoitus oli täydellinen.
– Idea toteutuksesta on oikeastaan erään nerokkaan alakoululaisen ansiota, koska hän totesi Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä Ateneumissa tämän teoksen kohdalla: ”Ja tämä on varmaan Kuolema pankkiautomaatilla!”, Ikala kertoo.
Suomalaisten keskuudessa suosittuja taideteoksia uudelleen versiointiin ovat olleet myös Lemminkäisen äiti (1897), Akka ja kissa (1885) ja Kullervon kirous (1899) Akseli Gallen-Kallelalta.
Paljon uusia karanteenitaideversioita ovat innoittaneet muun muassa Helene Schjerfbeckin omaleimaiset omakuvat. Päätimme palkita Museokortilla Tanja Kankaanpään luovan version Schjerfbeckin teoksesta Mustasuinen omakuva(1939).
– Nyt erityisesti tässä karanteenissa ja pandemiasumussa olen ajatellut, että tällaisina aikoina ihmisten luovuus nousee esiin ja on iso valttikortti tämän ajan yli selviämisessä, Kankaanpää pohtii.
Kankaanpää kertoo Schjerbeckin teosten tulleen tutuksi jo 20 vuotta sitten taidekoulussa.
– Helenen teokset ja jostain syystä erityisesti tämä teos kolahti niin, että kun mielessäni tovin suunnittelin toteutusta, ajattelin tämän saisi toteutettua aikalailla näköiseksi. Sitten heittäydyin.
Kenties näämme lisää kekseliäitä versioita Kankaanpäältä. Toteuttavien teosten listalle jäi Schjerbeckin jälkeen mietintään useampi versio.
– Tämä tempaus inspiroi luovaan hulluuteen.
Aino-Mari ja Jussi Tuuri päättivät tuoda Gallen-Kallelan klassikon olohuoneeseen arkitavaroin ilmennettynä. Nykypäivään tuotu teos voitti Museokortin.
– Teos on niin voimakas ja asetelma niin tuttu, että valinta oli helppo. Löysimme siitä arkiset itsemme, he kertovat teosvalinnasta.
Idea Lemminkäisen äiti -teoksen versiointiin tuli hetkessä, mutta vaikeinta oli ilmentää Tuonelan virran punaiseksi värjäytyneitä kiviä. Lopulta kotoa löytyi punainen pölyimuri sekä punaisia leluja.
Alkuperäisessä teoksessa Lemminkäisen äiti on peittänyt liinalla poikansa kasvot. Tuurin perheen versiossa kasvoille on aseteltu huolellisesti wc-paperipaloja. Kuvan ottaminen oli tiimityötä: kuvan ohjasi ja otti Tuurien keskimmäinen lapsi.
– Haaste yhdisti monta juuri nyt tärkeää asiaa: kotona olemisen, luovuuden ja ilon. Se onnistui inspiroimaan, oivalluttamaan ja huvittamaan.
Albert Edelfeltin rakastettuja klassikoita on versioitu moneen otteeseen. Myös Katja Ylisiurua innostui #karanteenitaidetta-haasteesta ja loi uudelleen Edelfeltin teoksen Laulajatar Aino Acktén muotokuva (1901). Ylisiuruan häkellyttävän hyvin versioitu teos voitti neljännen Museokortin. Haasteen valokuvasi avopuoliso Janne Nousiainen.
– Halusin tehdä teoksen jostakin suomalaisesta muotokuvasta, joten selailimme Kansallisgallerian sivuilta sopivia teoksia. Edelfeltin teos herätti heti miettimään, mitä vaatekaapista löytyy, Ylisiurua kuvailee.
Ylisiurua kertoo, että myös muiden haastekuvia on ollut hauska selailla, ja haaste on tuonut karanteeniarkeen iloa.
– Haaste vaikutti hulvattomalta idealta, joten pakkohan siihen oli osallistua. Saimme hyvää vaihtelua arki-iltoihin ja koronauutisiin.
Seuraa hulvattomia haastekuvia >
Lue ohjeet, miten osallistua #karanteenitaidetta-haasteeseen >
Kerro tästä myös ystävillesi!
