Schjerfbeck X Nordean taidesäätiö

Schjerfbeck X Nordean Taidesäätiö -näyttely tuo Kuopion taidemuseo KUMMAn Kulmio-tilaan viisi Helene Schjerfbeckin maalausta Nordean Taidesäätiön kokoelmasta. Vuosina 1882–1909 valmistuneet teokset ulottuvat varhaisista historiamaalauksista ja ulkomailla syntyneistä teoksista Schjerfbeckin myöhempään, pelkistettyyn ilmaisuun.

Helene Schjerfbeck (1862–1946) on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista taiteilijoista ja suomalaisen modernismin tienraivaaja. Hän työskenteli määrätietoisesti aikana, jolloin taiteen aiheita, koulutusta ja ammatillisia mahdollisuuksia määrittivät vahvasti sukupuoleen liittyvät odotukset. Helene Schjerfbeck uudisti ilmaisuaan läpi pitkän uransa: kertovat aiheet ja naturalistinen maalaustapa väistyivät vähitellen pelkistetymmän kuvakielen sekä tarkkaan harkittujen viivojen, pintojen ja sävyjen tieltä.

Näyttelyn varhaisin teos, Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600 (1882), valmistui Helene Schjerfbeckin ollessa vasta 20-vuotias. Suurikokoinen historiamaalaus oli nuorelta naistaiteilijalta poikkeuksellisen kunnianhimoinen aihevalinta. Teos sai aikanaan ristiriitaisen vastaanoton, mutta myös merkittävää tunnustusta – sille myönnettiin valtion henkilömaalauskilpailun toinen palkinto.

Helene Schjerfbeck opiskeli ja työskenteli 1880-luvulla ulkomailla, erityisesti Ranskassa ja Englannissa. Hän seurasi eurooppalaisen taiteen kehitystä ja työskenteli kansainvälisissä taiteilijayhteisöissä. Ranskassa maalattu Bretagnelaistyttö (1883) ja Italiassa valmistunut Haarniskapukuinen poika (1894) ovat esimerkkejä näiden vuosien tuotannosta.

1900-luvun alkuun tultaessa Helene Schjerfbeckin ilmaisu muuttui pelkistetymmäksi ja modernimmaksi. Tätä vaihetta edustaa näyttelyssä hänen rakastetuimpiin teoksiinsa kuuluva Hiljaisuus (1907), jossa tunnelma rakentuu pintojen, viivojen ja hienovaraisten sävyjen suhteista. Äitini (1909) jatkaa samaa modernia kuvakieltä. Helene Schjerfbeck kuvasi mielellään lähipiiriään, ja Olga-äiti oli yksi hänen tärkeistä malleistaan.

Varhaisemmassa taidehistorian tutkimuksessa Helene Schjerfbeckin taidetta tarkasteltiin usein haurauden ja hänen elämässään kohtaamiensa vaikeuksien kautta. Myöhemmin huomio on kiinnittynyt aiempaa vahvemmin teosten ilmaisuvoimaan, rohkeuteen ja tinkimättömään omintakeisuuteen. Schjerfbeck oli kunnianhimoinen ammattilainen. Hän seurasi kansainvälistä taidetta ja uudisti työskentelyään säilyttäen kuitenkin oman tunnistettavan ilmaisunsa.

Näyttelyssä ovat esillä teokset Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600 (1882), Bretagnelaistyttö (1883), Haarniskapukuinen poika (1894), Hiljaisuus (1907) ja Äitini (1909). Kaikki teokset kuuluvat Nordean Taidesäätiön kokoelmaan. Kokoelma on syntynyt Nordean ja sen edeltäjäpankkien pitkäjänteisen taidekeräilyn tuloksena. Nordean Taidesäätiö jatkaa yli sadan vuoden mittaista kokoelmatyötä, jossa taide nähdään kulttuuriperintönä sekä osana sivistystä, ajattelua ja yhteiskuntaa.

Viiden maalauksen näyttely tarjoaa mahdollisuuden tarkastella Helene Schjerfbeckin taiteellisen ilmaisun muutosta kolmelta vuosikymmeneltä. Samalla se tuo Kuopioon teoksia, joiden kautta avautuvat suomalaisen taiteen historia, Helene Schjerfbeckin kansainväliset vaikutteet ja hänen merkityksensä modernin taiteen uudistajana.