Näin kaunista – Ryijyjä ja keramiikkaa Tuomas Sopasen kokoelmasta

Näin kaunista -näyttelyn ryijyt edustavat suomalaista modernia ryijytaidetta 1950-luvulta 2020-luvulle. Näyttelyssä on esillä 70 ryijyä yli 30 ryijysuunnittelijalta. Mukana on esimerkiksi lukuisia palkintoja 1950-luvulla saaneiden Eva Brummerin, Kirsti Ilvessalon ja Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin upeasti hehkuvia ryijyjä. Irma Kukkasjärvi tuli tunnetuksi veistoksellisista ryijyistään, Maija Lavonen ja Ritva Puotila erilaisista materiaalikokeiluistaan. He uudistivat ryijyä 1970- ja 1980-luvuilla. 2000-luvulla ryijyjä tehneistä taiteilijoista mukana ovat muun muassa Katri Haahti, Leena Halme ja Melissa Sammalvaara.

Ryijyjen rinnalla näyttelyssä nähdään suomalaista nykykeramiikkaa esimerkiksi Nina Karpovin, Leena Mäki-Patolan, Kati Tuominen-Niittylän ja Irma Weckmanin uniikista keramiikkatuotannosta. Keramiikkaan Tuomas Sopasella on henkilökohtainen suhde, sillä hän on harrastanut keramiikkaesineiden tekemistä. Osa kokoelman keraamikoista on opastanut Sopasta keramiikan valmistamiseen. Ryijyjen ja keramiikan rinnastaminen on luontevaa, sillä se muistuttaa taiteenlajien yhteen kietoutuneesta historiasta.

Emeritusprofessori Tuomas Sopasen ryijykokoelmaan kuuluu 715 ryijyä 1700-luvun lopun kansanomaisista ryijyistä nykypäivän taideryijyihin. Se on suurin yksityinen ryijykokoelma Suomessa. Sopasen ryijyjen keräily alkoi vähitellen. Hän oli kiinnittänyt huomiota huutokaupoissa myynnissä olleisiin upeisiin tekstiileihin hankkiessaan lasi- ja keramiikkaesineitä. Ensimmäisen ryijyn hän osti 1997, mutta varsinaisesti keräilyinnostus alkoi Heinolan taidemuseossa järjestetystä ryijynäyttelystä vuonna 2005. Silloin esillä oli kokoelman alun muodostaneet 25 ryijyä. Meni pitkään ennen kuin Sopanen alkoi puhua keräilystä. Designin hankkiminen oli ensisijaisesti kaunistamista, oman elinpiirin rikastamista kauniiden esineiden avulla.