Myyttinen hevonen -taidenäyttely

Miksi hevonen on kiehtonut ihmistä jo yli 30 000 vuoden ajan? Miksi juuri hevosesta on tullut vallan, vapauden, kauneuden, uskollisuuden ja myyttisten voimien symboli kaikkialla maailmassa?

Myyttinen hevonen kutsuu matkalle yhden taidehistorian merkittävimmän eläinhahmon jäljille. Näyttelyssä hevonen näyttäytyy yhtä aikaa todellisena eläimenä, ihmisen työtoverina, sankarillisena kumppanina, vallan välineenä ja salaperäisenä myyttinä. Mukana on maalauksia, veistoksia, valokuvia ja videoteoksia yli 60 taiteilijalta. Teokset ovat lainassa suomalaisista julkisista kokoelmista, museoista, säätiöistä ja yksityisiltä omistajilta. Mukana on myös nykytaiteilijoiden uusia teoksia.

Näyttely kertoo hevosen tarinaa esihistoriallisista ajoista nykypäivään saakka. Hevosen kuva avautuu vallan vertauskuvana ratsastajamuotokuvissa, sankarillisena olentona myyteissä ja legendoissa sekä yksilönä, jonka luonne, kauneus ja herkkyys ovat innoittaneet taiteilijoita vuosisadasta toiseen. Nykytaiteilijoiden tarkastelussa on myös ihmisen ja hevosen välinen suhde: miten voimme ymmärtää hevosen kokemusta ja kohdata hevonen tuntevana kumppanina?

Hevonen on ollut mukana ihmiskunnan suurissa käännekohdissa. Se on vienyt armeijoita taisteluihin, kuljettanut viestejä valtakunnasta toiseen, kyntänyt peltoja ja mahdollistanut kaupan, matkustamisen sekä kulttuurien kohtaamisen. Sen ansiosta maailma muuttui. Samalla hevosesta tuli yksi taiteen rakastetuimmista ja merkityksiltään rikkaimmista aiheista.

Kiehtovan näkökulman näyttelyssä tarjoavat esimerkiksi kiinalaiset hautaveistokset, joissa hevonen saattoi seurata vainajaa tuonpuoleiseen. Han-, Tang- ja Ming-dynastioiden mestarilliset hevoshahmot kertovat yhteiskunnasta, jossa hevonen merkitsi vaurautta, valtaa, arvovaltaa ja henkistä jatkuvuutta. Samalla ne paljastavat, kuinka syvälle eläin on juurtunut ihmisen mielikuvitukseen ja uskomusmaailmaan.

Suomalaisessa kulttuurissa hevonen on ollut sekä arkinen työtoveri että myyttinen olento. Kalevalan runoissa, kansanperinteessä ja kuvataiteessa hevonen kulkee ihmisen rinnalla monenlaisissa töissä, uskollisena kumppanina, mutta myös salattujen maailmojen tuntijana. Sen on uskottu näkevän sellaista, mitä ihminen ei näe, ja aistivan sellaista, mitä ihminen ei pysty ymmärtämään.

Modernismin myötä hevosesta tuli yhä enemmän sisäisten kokemusten, muistojen ja tunteiden symboli. Kun hevonen katosi vähitellen arjen työtehtävistä, sen merkitys kuvataiteessa muuttui entistä syvemmäksi. Samalla se säilytti roolinsa yhtenä taiteen haastavimmista ja vaikuttavimmista kuvauskohteista.

Viiden museon yhteistyönä kuratoitu näyttely jatkaa Jyväskylän jälkeen matkaa Vaasan, Joensuun, Mikkelin ja Kouvolan museoihin vuosina 2027–2028.

Näyttelyn taiteilijat
Esillä on teoksia taiteilijoilta mm.Jasmin Anoschkin, André Brasilier, Emil Cedercreutz, Markus Collin, Albrecht Dürer, Alfred William Finch, Alice Kaira, Johan Knutson, Alexander Laureus​, Leo Lindsten, Jan Olof Mallander​, Marino Marini, Otto Mäkilä, Fanni Niemi-Junkola, Yrjö Ollila, Roland Persson, Unto Pusa, Rembrandt van Rijn, Risto Suomi, Verner Thomé, Jenni Tieaho, Toni R. Toivonen, Riitta Uusitalo, Peter Wouwerman, Magnus von Wright