Kartanot muuttuvassa maailmassa

Hakasalmen huvilan Kimallus ja kumarrus – kartanonväen kaksi maailmaa -näyttelyn sisältöä syventää kolmen luentotapahtuman sarja, jossa asiantuntijat avaavat laajempia näkökulmia näyttelyn aiheisiin.

Ensimmäinen luentokokonaisuus perehdyttää kartanoyhteisöjen – niin herrasväen kuin alustalaistenkin – elämäntapaan ja sen kehitykseen 1800-luvun muuttuvassa yhteiskunnassa.

OHJELMA:

klo 13.00 Kirsi Vainio-Korhonen: Kartanoiden säätyhierarkia sekä herrasväen ja alustalaisten väliset suhteet vuoden 1800 tienoilla

Kartanotalouden muodostivat omistajan perhe, taloudessa asuvat sukulaiset ja palveluskunta. Turun yliopiston Suomen historian professorin Kirsi Vainio-Korhosen luennolla pohditaan sitä, miten aatelisen isäntäväen ja palvelijoiden eläminen lomittui toisiinsa, mikä osa arjesta oli yhteistä ja mitä asioita tehtiin erillään, milloin säätyero oli vaikkapa perhejuhlissa, vierailuilla tai kirkkomatkoilla ylittämätön ja milloin kodin askareiden parissa hieman matalampi.

klo 13.40 Anu Lahtinen: Kartanot muutoksen airuina – 1800-luvun aateli Etelä-Suomen kartanoilla

Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen kertoo 1800-luvun aatelista ja kartanoista ja niiden merkityksestä Etelä-Suomen ja koko suuriruhtinaskunnan kehityksessä. Autonomian aikana yhteiskunta muuttui ja kartanoilla oli roolinsa sivistyksen, teollisuuden ja uusien aatteiden tukijoina.

klo 14.20 tauko

klo 14.30 Eeva Kotioja: Naisten valtakunta – säätyläisnaiset kartanoelämän ylläpitäjinä

Kartano oli aatelisperheen yhteiskunnallisen aseman ilmentymä, ja naiset kartanon ja sen mukanaan tuoman statuksen ylläpitäjiä. Tutkija, FT Eeva Kotioja tarkastelee luennollaan säätyläisnaisten roolia sukuverkostojen ylläpitäjinä, perheiden yhtenäisyyden vahvistajana ja yhteiskunnallisen keskustelun luojina. Kartanoiden naisten vastuulle lankesi monesti taloudenpidosta huolehtiminen muun perhe-elämän rinnalla. Luennolla tutustutaan erityisesti nykyisellä Vantaalla sijaitsevaan Håkansbölen kartanoon, mutta myös muita lähiseudun kartanoita käsitellään.

klo 15.10 Maria Vainio-Kurtakko: Sukulaissuhteita ja suuriruhtinaskunnan politiikkaa – Pernajan suurten kartanoiden arkea

Sukulaisverkosto ja suuri maaomaisuus loivat vallan ja vaikuttamisen mahdollisuudet sekä kartanon rouvalle että herralle. Kun suuriruhtinaskuntaa kehitettiin 1800-luvun lopun modernisaation tahdissa, esiin nousivat niin naisten poliittiset oikeudet kuin rahoituslaitokset ja maanviljelysseurat. Tutkija, FT Maria Vainio-Kurtakon luento vie Pernajan suuriin kartanoihin, joissa seurattiin yleiseurooppalaista keskustelua: pamfletit ja romaanit löysivät tiensä jo valmiiksi laajoihin kartanokirjastoihin, kirjeenvaihto välitti yksityiset ja poliittiset kuulumiset ja sanomalehtikirjoittelu vakiinnutti asemansa valtiopäivätyöskentelyn osana.