Kierot naulat ja torstaitanssit - Elämää Lapissa jälleenrakennuksen vuosina

Jälleenrakennusaika nähtiin pitkään ajanjaksona, jolloin puhallettiin yhteen hiileen, rakennettiin rintamamiestalot, asutettiin evakot ja luotiin hyvinvointivaltion perusta. Tämä on kuitenkin vain osa totuudesta.

Jälleenrakennusaika ei ole yhtenäinen kertomus, vaan se koostuu monista tarinoista, kokemuksista ja muistoista. 1950-luku oli toisaalta ankaran työnteon ja yhteisen hyvän eteen puurtamisen aikaa, mutta se oli myös aktiivisen unohtamisen aikaa, sillä sota-aikoja ei yksinkertaisesti haluttu muistella.

Nykyään 1950-luku on monille muistelijoille nostalgian värittämää. Päällimmäisenä saattavat olla hyvät muistot monista kavereista, reippaasta ja yhteisöllisestä talkoohengestä tai yhteen hiileen puhaltamisesta. Aika oli kuitenkin myös aineellisesti niukkaa, ruokavalio oli yksipuolista ja monista tavaroista oli pulaa.

Jälleenrakennusaikanäyttelymme nimen alkuosa viittaa alkuvaiheen vaikeuksiin, erityisesti rakennustarvikkeiden niukkuuteen, jolloin ”vanhat, ruosteisetkin naulat oiottuina kelpasivat”. Nimen toinen osa viittaa puolestaan kulttuurielämän nopeaan virkoamiseen ja Lapin kansassa olleeseen ilmoitukseen: ”Hauskat torstaitanssit OH:n parakissa tänään torstaina 16.10.-47 kello 20-24. Soittaa Sini-rytmi. - Ounasvaaran hiihtoseura”. Näyttelyn näkökulma onkin lappilaisten ihmisten kokemushistoriassa, siinä miten elämä alkoi asettua vähitellen arkiseen uomaansa sodan tuhojen jälkeen. Luomme katsauksen myös - nyt jo vauhdilla katoavaan - jälleenrakennusajan rakennusperintöön.

Näyttelyssämme nostamme museon kokoelmiin tallentuneiden aineistojen kautta esiin aikalaistarinoita, muistoja ja kokemuksia. Kaikki esille tulevat aineistot ovat Lapin maakuntamuseon kokoelmista.