Kauneuden kosketus 50 vuotta. Ritva-Liisa Pohjalaisen juhlanäyttely

Muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaisen laajassa 50-vuotisjuhlanäyttelyssä näkyvät vaikuttavalla tavalla tekijän tinkimätön asenne, hämmästyttävä monipuolisuus, uudistumiskyky ja kauneuden jano.
Heinolan taidemuseon ja kaupunginmuseon laaja yhteisnäyttely kuljettaa katsojansa huimalle aikamatkalle, joka avaa pysäyttävällä tavalla suomalaisen muotoilun ainutlaatuisuutta, monipuolisuutta – ja kauneutta.
Taidemuseon runsas kokonaisuus sisältää 150 teosta ja esinettä: näyttäviä taidelasiteoksia, hopeakoruja, uniikkeja iltapukuja, pienoismalleja, ryijyjä, keramiikkaa sekä teräsveistoksia, joista kookkain kohoaa lähes kahden metrin korkeuteen.
Kaupunginmuseossa voi palata vaatemuotoilumme kulta-aikaan aina 1970-luvulle asti, jolloin suomalaiset asut komeilivat myös kansainvälisillä catwalkeilla ja kansainvälisten muotijulkaisujen sivuilla. Näyttelyn asuissa, sadoissa kuvissa ja piirroksissa heräävät henkiin takavuosien mahtimerkit kuten Piretta, Silo, Kestilä, Finn Flare ja P.T.A. ja
Ril´s-designermallisto, joita täydentävät Linnan juhlissa nähdyt uniikkipuvut sekä kutsukilpailuvoiton tuloksena syntyneet Finnairin henkilökunnan palveluasut.
On hämmästyttävää, että jokaisen teoksen ja piirroksen takana on yksi tekijä, lasitaiteilija-muotoilija Ritva-Liisa Pohjalainen. Näyttely onkin vaikuttava läpileikkaus Pohjalaisen 50-vuotisesta urasta. Vanhimmat teokset ovat vuodelta 1974, jolloin Pohjalainen valmistui muotitaiteilijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Tuoreimmat teräsveistokset valmistuvat juuri näyttelyn avajaisten alla.
Näyttely kertoo Pohjalaisen uudistumiskyvystä ja ahkeruudesta. Uransa alkuvaiheessa hän työskenteli kaikissa maamme johtavissa vaatetusalan yrityksissä ja teki yksin PTA:n suunnittelijana yhdeksän vuoden aikana 2 500 naisten vaatemallia. Pohjalainen laskeekin, että kun mukaan otetaan Ril’s-nimikkomerkkinsä asut, hänen suunnittelemansa mallistot ovat olleet suomalaisnaisten ostetuimpia vaatteita. Kauppa kävi ulkomaillakin:
”Muistan onnen tunteen takavuosilta, kun Tukholmassakin lähes joka toinen vastaantulija näytti pukeutuneen suunnittelemaani maihariin”, Pohjalainen hymyillen kertaa uraansa.
Sittemmin Pohjalainen valmistui lasi- ja keramiikkamuotoilijaksi ja perehtyi jalometalleihin. Naisten asukokonaisuudet vaihtuivat taidelasiin, keramiikkaan ja hopeakoruihin. Osa lasiteoksista on syntynyt Italian Muranossa yhteistyössä maailmankuulujen lasinpuhaltajien kanssa. Syksyllä 2024 Pohjalainen yllätti yleisönsä jälleen tuomalla Habitareen suunnittelemansa terästeokset.
”Kohde muuttuu, mutta luovuus säilyy. Se virtaa materiaalista toiseen. Jokainen uusi materiaali opettaa uutta ja luo pohjaa uusille ideoille ja teoksille”, hän kertoo ja toteaa, että jokaisen teoksen takana – materiaalista huolimatta – on aina pitkällinen, joskus vaikeakin suunnittelutyö.
Pohjalaisella on ollut onni löytää teoksilleen taitavat toteuttajat. Uniikit taidelasiteokset vaativat jopa seitsemän puhaltajan yhtäaikaisen työn. Myös teräsveistosten takana on valtavasti teknistä työtä ja lukuisia käsityövaiheita.
Vaikka materiaali on vaihtunut, tunnistettava minimalistinen tyyli on kulkenut mukana koko uran ajan. Muotokieli kumpuaa Pohjalaisen lapsuusmaisemista, merenrannasta Pohjois-Pohjanmaan Raahesta. Kallioiden pyöreys, sileäksi hioutuneet kivet, väreilevä laine, taipuisat kaislat ja metsän antimet – näiden muodot ovat löydettävissä niin hulmuavassa kankaassa kuin ilmavaksi taipuneessa teräksessä.
Pohjalaisen juhlanäyttely on kunnostuksen vuoksi suljettuna olleen Heinolan taidemuseon avausnäyttely.
”Olemme ylpeitä siitä, että saamme tuoda esille näin näyttävästi ja kattavasti Ritva-Liisa Pohjalaisen huikean uran”, museonjohtaja Riitta Koskinen kiittää.
Pohjalainen on saanut työstään tunnustuksena muun muassa Kaj Franck -muotoilupalkinnon 2004 ja Kultaisen vaatepuun 1998 sekä Itä-Suomen yliopiston kunniatohtorin arvon.