SOTA SAVOSSA 1788–1790

Ruotsin ja Venäjän välinen niin sanottu Kustaa III:n sota syttyi kesällä 1788, kun maiden rajajoukot alkoivat kahakoida Puumalan Vuolteensalmella. Ruotsin kuningas Kustaa III pyrki sodalla saamaan takaisin muun muassa Savonlinnan, jonka Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle Turun rauhansopimuksessa 1743, sekä Viipurin, jonka Ruotsi menetti Uudenkaupungin rauhassa 1721.

Ruotsin Savon prikaati saapui eversti Berndt Hastferin johtamana piirittämään venäläisten hallitsemaa Olavinlinnaa heinäkuun alussa 1788. Tykit asetettiin ampumavalmiiksi Nälkälinnanmäelle ja Kyrönniemelle. Järeä tykistö ruotsalaisilta kuitenkin puuttui, linna jäi valtaamatta ja Olavinlinnan piiritys päättyi elokuun lopussa 1788. Eversti Hastfer, joka oli epäonnistunut annetussa tehtävässä ja jolla lisäksi oli yhteyksiä Anjalan liittona tunnettuun kapinahankkeeseen, kuljetettiin vangittuna Tukholmaan. Siellä Hastfer tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan, josta kuningas heltyi myöntämään armahduksen.

Olavinlinnan piiritys siis päättyi, mutta sota jatkui. Kesällä 1789 ruotsalaisjoukot tekivät voittoisan yllätyshyökkäyksen venäläisten sotilasleiriin Rantasalmen Parkuinmäellä. Saman vuoden syyskuussa venäläiset ja ruotsalaiset tykkijollalaivastot ottivat yhteen Haapavedellä Savonlinnan pohjoispuolella. Savonlinnan vesillä käytiin tykkijollataisteluita myös viimeisenä sotakesänä 1790.

Linnan piirityksellä sen enempää kuin muillakaan Savonlinnan seudun taisteluilla ei ollut sodan kannalta ratkaisevaa merkitystä. Vasta kun Kustaa III:n saaristolaivasto murskasi venäläiset Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa heinäkuussa 1790, molemmat osapuolet olivat valmiit rauhanneuvotteluihin. Rauha solmittiin Värälässä ilman rajamuutoksia elokuussa 1790. Sodan seurauksena venäläiset ryhtyivät linnoittamaan Ruotsin vastaista rajaseutuaan.

Näyttely on osa Olavinlinnan 550-vuotisjuhlavuotta.

Sota Savossa 1788–1790, Riihisaari – Savonlinnan museo, 19.6.–28.9.2025