Tapahtuma
 

PANEELIKESKUSTELU : ”Naistaiteilijuus – Kokemuksen kautta - Ennen ja nyt”

Saarijärven museo, Saarijärvi

  • 5.9.2026 (15.00-16.30)

Naistaiteilijuuden kysymyksistä keskustelemassa kokemusasiantuntijat ja upeat naistaiteilijat Anneli Klemola, Taru Mäntynen, Virpi Lehto ja Metti Nordin.

 
Vasemmalta Anneli Klemolan, Taru Mäntysen, Virpi Lehdon ja Metti Nordinin teokset.

La 5.9.2026 / Klo 15.00-16.30 / Saarijärven museo / Herajärventie 2, Saarijärvi

PANEELIKESKUSTELU:
”Naistaiteilijuus – Kokemuksen kautta - Ennen ja nyt”

Mikä on kokeneen naistaiteilijan asema taidekentällä nykypäivänä? Määritetäänkö naisen taiteiliuutta vielä missä määrin ulkopäin? Joutuuko kokenut naistaiteilija vielä nykypäivänäkin mukautumaan tietynlaisiin odotettuihin muotteihin ja malleihin? Onko naistaiteilijoita historian kuluessa otettu riittävän vakavasti? Vaatiiko se vieläkin irtiottoja taiteen normeista, vai onko tehtävä myönnytyksiä? Millaista on olla kokeneena naistaiteilijana tässä ajassa?

Näistä ja muista naistaiteilijuuden kysymyksistä keskustelemassa kokemusasiantuntijat ja upeat naistaiteilijat - taidegraafikko Frans Toikkasen puoliso, taidegraafikko Anneli ”Ansu” Klemola (s. 1935), kuvanveistäjä Jussi Mäntysen pojantytär kuvanveistäjä Taru Mäntynen (s. 1944), taidemaalari Virpi Lehto (s. 1957) ja taidegraafikko Outi Heiskasen tytär, lavastaja ja pukusuunnittelija Metti Nordin (s. 1961).

- Paneelikeskustelun vetäjinä toimivat museotoimenjohtaja Kirsi Hänninen ja taidegraafikko Frans Toikkasen tytär Leena Toikkanen. Paneelin lopuksi yleisö voi esittää kysymyksiä aiheesta.

Kesto: n. 90 min Sisäänpääsy: Museon pääsymaksulla tai Museokortilla

Lämpimästi tervetuloa!

Järjestäjä: Saarijärven museo ja Leena Toikkanen

TAITEILIJAESITTELYT

Taidegraafikko Anneli ”Ansu” Klemola
Saarijärveläinen taidegraafikko Anneli ”Ansu” Klemola (s.1935, Kuopio) täytti 16.10.2025 – 90-vuotta. Klemola opiskeli koristemaalausta Taideteollisessa oppilaitoksessa 1955-1958, ja valmistui Suomen Taideakatemiasta vuonna 1959 - taidemaalariksi. Hänet tunnetaan kuitenkin taidegraafikkona - voimakkaista, energisiä värejä hehkuvista puupiirroksistaan, joissa aiheina. Klemolan 90-vuotisjuhlanäyttely oli lokakuussa 2026 Jyväskylän Galleria Beckerissä, jossa oli esillä kattava läpileikkaus Klemolan monipuolisesta taiteellisesta tuotannosta, kuten 50-60-luvun maalauksia, 70-luvun tussipiirroksia, 80-luvun metalligrafiikkaa, sekä yleisölle tutumpia 80-90-lukujen ja 2000-luvun väripuupiirroksia. Klemola on myös taidokas piirtäjä, joka ilmenee parhaiten äärimmäisen herkkäviivaisissa henkilökuva-lyijykynäpiirroksissa. 90-lukua voi sanoa Klemolan taiteilijauransa tuotteliaimmaksi kulta-kaudeksi. Tuona aikana syntyi hengästyttävään tahtiin teoksia, sekä lukuisia näyttelyitä - ulkomaiden triennaaleja myöten. Kysyntä vei Klemolan jopa Afrikan Zimbabween asti – opettamaan.

Klemola on taiteessaan hiljainen tarkkailija, mystikko. Moninaisissa aiheissa on ollut luontoa, kantaanottavuutta sekä oman elämän kipeitäkin aiheita, ja tyyleinä on ollut sekä abstraktia, esittävää, että naivismia.
Klemolalle myönnettiin vuonna 2026 Jyväskylän taiteilijaseuran kunniajäsennyys.
Klemola tunnetaan myös taidegraafikko Frans ”Fransu” Toikkasen puolisona.

Taiteilijapariskunnan – Ansun ja Fransun – yhteistä, vaiherikasta taiteilijaelämää Klemola tuo esille erityisesti henkilökohtaisemmissa teoksissaan, joita mm. on esillä tällä hetkellä Saarijärven museon Fransu 100 -näyttelyn yhteydessä olevassa Ansu – Taidegraafikko Anneli Klemola – Fransun matkassa -näyttelyssä.

Ansu – Taidegraafikko Anneli Klemola – Fransun matkassa – näyttely
Saarijärven museo / 16.5. – 13.9.2026


Kuvanveistäjä Taru Mäntynen

Kuvanveistäjä Taru Mäntystä (s.1944, Kärsämäki) on tituleerattu modernin pronssivalun uranuurtajaksi. Hänen isoisänsä on taidokkaista eläinveistoksistaan tunnettu kuvanveistäjä, professori Jussi Mäntynen (1886–1978) ja hänen setänsä taidemaalari Olavi Mäntynen (1912-1996).
Taru Mäntysen veistoksille on tyypillistä eläimen ja ihmishahmon yhteen sulauttaminen, kuten mytologioista tutut karhu-, susi- ja hirvipäiset hahmot inhimillisissä toimissaan. Mäntynen valaa teoksensa itse omalla pajallaan.

Varkaudessa asuva ja työskentelevä 81-vuotias Taru Mäntynen on uransa aikana toteuttanut noin 30 julkista veistosta eri puolille Suomea. Yksi tunnetuimmista on Siskotyttö-patsas, Kuopion kauppatorilla. Vuonna 2007 Mäntyselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke. Vuonna 2019 nähtiin Mäntysen veistoksia useiden vuosikymmenten ajalta, laajassa näyttelyssä Tampereen Taidemuseolla, jossa oli esillä 60 veistosta. Vuonna 2028 Mäntyselle on tulossa retrospektiivinen näyttely – Keravan taidemuseo Sinkkaan.


Taidemaalari, ympäristötaiteilija, performanssitaiteilija Virpi Lehto

Joutsalainen taidemaalari Virpi Lehto (s.1957, Jyväskylä) ilmaisee itseään pääasiallisesti maalaamalla. Värikylläisten maalausten aiheet ovat ennustuksenomaisia kertomuksia tärkeistä tapahtumista, läheisistä ihmisistä, unelmista ja toiveista. Lisäksi Lehto tekee tilateoksia, ympäristötaidetta ja performansseja. Hän on ollut mukana mm. tuliveistoryhmissä ja tehnyt action-maalausta tanssiteoksissa.

Lehto opiskeli Barcelonan yliopiston kuvataiteiden laitoksella (Universidad de Barcelona, Facultad de Bellas Artes) vuosina 1986-92 erikoistumisalueenaan nykytaide ja taidemaalaus. Vuonna 2011 hän suoritti kuvataiteilijan erikoistumisopinnot Lahden ammattikorkeakoulussa. Hän on myös valmistunut vaatetussuunnittelijaksi Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 1985. Lehto on toiminut taiteen kentällä eri tehtävissä yhteisöllisissä ja monitaiteellisissa hankkeissa, sekä ollut luottamustehtävissä taiteilijajärjestöissä. Tällä hetkellä hän toimii Keski-Suomen taidetoimikunnan erikoisasiantuntijana.


Lavastaja ja pukusuunnittelija Metti Nordin

Metti Nordin (o.s. Heiskanen, s.1961, Jyväskylä) on lavastaja ja pukusuunnittelija, joka on toiminut suomalaisissa teattereissa, kuten Ryhmäteatterissa 1980-luvun loppupuolella ja Suomen Kansallisteatterissa 1990-luvulla. Metti Nordin opiskeli lavastusta Taideteollisessa korkeakoulussa 1980–1985 ja myöhemmin pukusuunnittelua Aalto-yliopistossa 2009–2012. Lisäksi Nordin on graafinen suunnittelija, sekä toiminut pitkään CAD/CAM-suunnittelijana.

Metti Nordin piti Vehmaan Vinkkilässä taidetaloa nimeltä Oheistaidekoti yhdessä äitinsä, taidegraafikko ja akateemikko Outi Heiskasen (1937–2022) kanssa. Hänen isänsä on kalligrafi, kuvataideopettaja Toivo Heiskanen (1934–2018). Metti Nordin on ollut naimisissa kuvanveistäjä Antti Nordinin kanssa.

Kerro tästä myös ystävillesi!

  • Facebook
  • X
  • Instagram
  • WhatsApp

Museon yhteystiedot

Saarijärven museo
Herajärventie 2, 43100 Saarijärvi

044 459 8413

Museon kotisivut

Yhteydet julkisilla

Näytä reitti museolle Matkahuollon reittioppaassa

×

Katso reitti Matkahuollon reittioppaassa

Päämäärä:

Saarijärven museo, Herajärventie 2, 43100 Saarijärvi


Lähtöpiste:






Tai lataa Reitit ja Liput -sovellus

Pääsymaksut


Sisäänpääsy Museokortilla

10 / 9 / 5 €

Maksutavat

käteinen, kortit, laskutus

 

Kohdetta lähellä olevat museot

 
 
code_dir ../../modulo2212b/