Suurlakko 1905

Suurlakko Suomessa oli osa koko Venäjän keisarikuntaa ravisuttanutta yleislakkoa. Kansa lähti toreille vastustamaan itsevaltiaan tsaari Nikolai II:n hallintoa ja vaatimaan äänioikeutta sekä kansalaisvapauksia. Tampereella toimittaja Yrjö Mäkelin muotoili työväen vaatimukset Julistuskirjaksi Suomen kansalle, mikä tunnetaan punaisena julistuksena.

Lakon seurauksena vanha säätyvalta murtui ja Suomessa siirryttiin Euroopan vanhakantaisimmasta valtiopäiväjärjestelmästä kertaheitolla maanosan moderneimpaan kansanedustuslaitokseen. Vuonna 1907 suomalaiset pääsivät vaaliuurnille valitsemaan kansanedustajat ensimmäiseen eduskuntaan. Suurlakko käänsi myös demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen rattaat uusille urille, kun joukkovoiman mahdin kokenut kansa lähti vaikuttamaan työväenyhdistyksissä ja ammattiosastoissa

Näyttelyssä on esillä muun muassa lakon aikana järjestystä ylläpitäneiden kansalliskaartien virkamerkkejä. Kuunneltavissa on taiteilijaprofessori Veikko Sinisalon tulkinta punaisesta julistuksesta vuodelta 1985 sekä yksi suurlakossa jaetuista punaiselle paperille painetuista punaisista julistuksista. Näyttelyn ovat koonneet Työväenmuseo Werstaan vapaaehtoiset museosakkilaiset.