Voipaalan historia

Voipaalan nimi mainitaan ensimmäisen kerran paavi Benedictus XII:n bullassa v. 1340. Kirje mainitsee nimeltä 25 niskuroivaa, sääksmäkeläistä talonpoikaa, joista peräti kuusi oli Voipaalan kylästä.

Voipaalan kartanolla on historiansa aikana ollut useita omistajia, ja useimmiten se on periytynyt naisten kautta.

Kartanoksi kylät muodostuivat 1500-1600 -lukujen vaihteessa. Myöhemmin Voipaala ja Rapola erotettiin omiksi kartanoikseen perinnönjakokiistojen ajamana. Kartanolle koitti varsinainen suuruuden aika Gripenbergien omistuskaudella, 1700-luvun loppupuolella. Gripenbergien aikaan kartanossa tehtiin monenlaisia edistyksellisiä kokeiluja maanviljelyksen, teollisuuden ja sivistyksen aloilla. Valtakunnallisestikin merkittävään loistokauteen liittyvät Hämeen rykmentin päämaja, Suomen ensimmäinen sokeritehdas, Suomen ensimmäinen reaalikoulu, tsaarin vierailu Voipaalassa, uudet rakennukset ja harvinainen barokkipuutarha.

Voipaalan päärakennus sijaitsee vanhoilla perustuksilla, joilla on sijainnut Suomen suurin puulinna. Kyseinen Gripenbergien aikainen 4-kerroksinen rakennus purettiin ja tilalle Nervanderit rakennuttivat 2-kerroksisen talon. Se paloi 1908, ja tilalle nousi 1912 nykyinen jugendrakennus. Viimeinen yksityisomistaja oli kuvanveistäjä Elias Ilkka.

Voipaalan kartano on myös yksi Suomen kuuluisista kummituskartanoista. Voipaalan kummituksista on tiettävästi puhuttu jo 1900-luvun alusta alkaen.

Voipaalan kartanon kiehtovaan ja rikkaaseen historiaan voi tutustua parhaiten opastetulla kierroksella tai itsenäisesti historiahuoneen seinänäyttelyssä. Huomioi, että historiahuonetta vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin, jolloin aikajanalle ei ole pääsyä.