Soitimme Suomen reunoille: Mitä kuuluu idän, lännen, etelän ja pohjoisen laitimmaisille museoille?

Pohjoisimman ja eteläisimmän Museokortti-kohteen välillä on lähes 1400 kilometriä asfalttia tai hiekkatietä. Itäisimmän ja läntisimmän mannerkohteen välillä matkaa on yli 700 kilometriä.

Jos joku saisi päähänsä kiertää kaikki reunimmaiset kohteet, matkaa kertyisi karttasovelluksen mukaan 3219 kilometriä ja reitin varrelle osuisi Museokortin reittioppaan mukaan 168 museota.

Tartuimme heinäkuisena päivänä puhelimeen ja soitimme läpi pääilmansuuntien laitimmaiset kohteet: idästä Möhkön ruukkimuseon, pohjoisesta Kolttien perinnetalon ja etelästä Hangon museon. Läntisistä kohteista soitimme Manner-Suomen läntisimpään museoon – Kustavin saaristolaismuseoon –sekä Ahvenanmaalle Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseoon.

Mitä Suomen reunoille kuuluu?

Pohjoisin Museokortti-kohde sijaitsee Sevettijärvellä. Kuva: Kolttien perinnetalo / Saamelaismuseo Siida

Pohjoisin kohde: Kolttien perinnetalo, Sevettijärvi

Pohjoisin Museokortti-kohde Kolttien perinnetalo sijaitsee Sevettijärvellä suurin piirtein Suomi-neidon vasemman kulmakarvan vasemmassa reunassa. Kohteeseen kuuluu perinnetalon lisäksi pihapiirin ulkomuseo. Kolttien perinnetalon ja pihapiirin museotoiminnasta vastaa Saamelaismuseo Siida.

Millaista päivää Kolttien perinnetalossa vietetään?

Puhelimeen vastaa museotyöntekijä Anni Sirviö. Hän kertoo, että Sevettijärvellä on lämmin kesäinen päivä. Virkistävä tuuli puhaltaa, joten myös hyttyssää on tänään suotuisa.

Museo on ollut reilun tunnin verran auki ja aamupäivä on ollut vähän hiljainen, vaikka kävijöitä on tänä kesänä ollut aivan mukavasti.

– Suurin osa kävijöistä on pohjoismaalaisia ja saksalaisia, sitten meillä on käynyt vieraita esimerkiksi Saksasta, Italiasta, Belgiasta ja Ranskasta. Myös kyläläiset käyvät välillä katselemassa museota ja museokauppaa, Sirviö sanoo.

Kävijöitä kiinnostaa kolttasaamelaisten historia

Kolttasaamelaiset kuuluvat itäsaamelaisiin sekä kielensä että perinteidensä puolesta. Toisen maailmansodan seurauksena Suonikylästä (Suõʹnnʼjel) evakkoon joutuneet kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärven ja Näätämön alueelle.

Suomen valtio rakennutti evakkoon joutuneille koltille heidän rakennusperinteitä noudattavia taloja, jollainen on myös Kolttien perinnetalo.

– Tervetuloa tänne tutustumaan! Täällä on vanhoja rakennuksia, kolttasaamelaisten naisten vaatteita, käsityötarvikkeita, poroihin liittyviä tavaroita ja miesten vaatteita sekä museomyymälä, josta voi ostaa kolttasaamelaisia käsitöitä ja kirjallisuutta, Sirviö kertoo.

Kuva: Hiltunen / Möhkön ruukkimuseo

Itäisin kohde: Möhkön ruukkimuseo, Ilomantsi

Kaikkein itäisin Museokortti-kohde on 1800-luvun tunnelmallinen rautaruukki Suomen itärajalla. Möhkön ruukkimuseota ympäröivät luonto ja kosken kohina. Möhkön rautaruukki tarjoaa kävijöilleen paitsi aikamatkan 1800-luvun ruukinkartanoon myös talvisotaan ja jatkosotaan.

Möhköstä puhelimeen vastaa museotyöntekijä Telle Kokko. Kokko kertoo, että itäisimmässä kohteessa on kuuman helteinen kesäpäivä, mutta vanhassa hirsirakennuksessa on ihan siedettävän viileää.

Väkeä on virrannut museoon mukavasti ja odotettavasti enemmänkin – tänään museossa on ohjelmanumerona Takojan tiistai -taontanäytös, jossa seppä tekee ruukin pajalla muun muassa matkamuistoiksikin sopivia veitsiä.

– Möhkössä käy paljon eläkeläisiä ja perheitä. Lapsetkin viihtyvät hyvin – täällä on pieni lastenhuone, jossa saa sovitella vaatteita ja leikkiä.

"Meillä käy aivan ihanaa porukkaa"

Kokko kertoo, että moni kävijä on kuullut museosta sattumalta ja tulee katsomaan, millainen paikka oikein on. Osaa kävijöistä viehättää museon nimi Möhkö, ja osa on kiinnostunut museon tarjoamasta sotahistoriatiedosta.

Möhkö sodassa-näyttely kertoo neuvostodivisioonan miehityksestä, evakoista sekä jatkosodassa käydyistä, sodan lopputuloksen kannalta ratkaisevista taisteluista.

– Meillä käy aivan ihanaa porukkaa, kellään ei ole kiirettä tai hoppua ja tunnelma on hirveän hyvä, Kokko sanoo.

Museokorttilaisille Kokko antaa yllättävän vinkin: itäisin kohde on niin idässä, että puhelimen verkkoyhteys ei usein toimi. Kannattaa siis tallentaa Museokortin numero niin, että sen saa kaivettua esiin ilman verkkoyhteyttä, tai ottaa mukaan fyysinen kortti.

Myös valokuvaaja Krista Ylinen kävi tänä kesänä perheineen Möhkössä. Hänen vierailustaan ja Itä-Suomen matkastaan voit lukea täältä.

Museon päärakennus on alueen arkkitehtuurille tyypillinen parituparakennus, jonka toinen kamari on omistettu kuuluisalle kustavilaiselle – Volter Kilvelle (1874 - 1939). Kuva: Krista Ylinen / Museokortti

Manner-Suomen läntisin kohde: Kustavin saaristolaismuseo, Kustavi

Manner-Suomen läntisin Museokortti-kohde sijaitsee Kustavin saaristossa, Turun ja Rauman läntisessä välimaastossa. Kustavin saaristolaismuseoon kuuluu päärakennus, nuottavaja, savusauna ja katos pihapiireineen.

Pihalla komeilee myös koristeltu juhannussalko, joka on etenkin juhannuksena suuri vetonaula, mutta pystyssä lähes koko vuoden.

Museon päärakennus on alueen arkkitehtuurille tyypillinen parituparakennus, jonka toinen kamari on omistettu kuuluisalle kustavilaiselle – Volter Kilvelle (1874 - 1939). Huone on sisustettu erityisesti Alastalon salissa -kirjastaan tunnetun Kilven huonekaluilla ja esineillä.

Mitä Kustavin saaristolaismuseoon kuuluu tänään?

Puhelimeen vastaa Kustavin kunnan vs. kirjastonhoitaja-kulttuurisihteeri Salla Hänninen.

Hänninen kertoo, että Kustavin saaristolaismuseon vetonauloja ovat juhannusjuhlien ja viimeviikkoisen Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon lisäksi saaristoteema, kalastus, kestosuosikki Volter Kilpi, Vanha postitie ja, hieman yllättäen, kieltolain aikainen viinan salakuljetus.

– Monesti kävijöillä on myös jokin oma suhde saaristolaisuuteen tai Kustaviin, jonka takia museolla esineistöineen tuntuu henkilökohtaisemmalta, Hänninen kertoo.

Jos päätät suunnata Kustavin saaristolaismuseoon, suosittelemme matkakuuntelemiseksi luonnollisesti Alastalon salia. Kirja on julkaistu Yle Areenassa Esko Salervon lukemana.

Rakennusta kuvaillaan museon sivuilla hauskannäköiseksi taloksi, jossa on monta kulmaa, nurkkaa ja katonharjaa. Ajatuksena oli, että museo sulautuisi ympäristöönsä, kalastajakylään ja sen harmaisiin rantavajoihin – ja ajatus vaikuttaa toteutuneen loistavasti. Kuva: Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo

Läntisin kohde: Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo, Eckerö

Kaikkein läntisin Museokortti-kohde sijaitsee Ahvenanmaan läntisimmällä rannalla Eckerössä, Käringsundin punaisilla kallioilla, keskellä kalastajakylän luonnonkaunista ja historiallista maisemaa.

Millaista päivää Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseossa vietetään?

Puhelimeen vastaa museoassistentti Andreas Sjöberg, jonka kanssa käymme keskustelun sekoittaen ruotsia ja suomea. Sjöberg kertoo, että kävijöitä on tänä vuonna riittänyt hieman enemmän kuin edellisenä vuotena ja että tänään päivä on pilvinen ja kesäisen viileä, mutta ei sateinen.

– Olemme metsästys- ja kalastusmuseo, joten museomme on sekoitus historiaa ja luonnonhistoriaa, mutta myös läpileikkaus ahvenanmaalaisesta saaristolaiselämästä, Sjöberg sanoo.

"Hauskannäköinen talo, jossa on monta kulmaa, nurkkaa ja katonharjaa"

Museo on kiinnostava kohde myös arkkitehtuurinsa puolesta, ja Folke Wickströmin suunnittelema museorakennus sekä museon ympäristö saavatkin kävijöiltä paljon kehuja.

Rakennusta kuvaillaan museon sivuilla hauskannäköiseksi taloksi, jossa on monta kulmaa, nurkkaa ja katonharjaa. Ajatuksena oli, että museo sulautuisi ympäristöönsä, kalastajakylään ja sen harmaisiin rantavajoihin – ja ajatus vaikuttaa toteutuneen loistavasti.

– Meidän sanotaan olevan sekoitus kotiseutumuseota ja modernia museota, ja monen mielestä museo on hyvin kotoisa, Sjöberg kertoo.

– Olemme saariston pieni helmi, toteaa Sjöberg puhelun lopuksi.

Hangon kaupunki alkoi muodostua Suomen eteläiseen kolkkaan, kun Suomen ensimmäinen talvisatama ja Hanko–Hyvinkää rautatie valmistuivat Hankoon vuonna 1873. Tätä ennen kaupungin paikalla oli vain linnoituskaupungin rauniot ja pieni kalastajakylä. Kuva: Hangon museo

Eteläisin kohde: Hangon museo, Hanko

Auringostaan tunnettu Hangon kaupunki alkoi muodostua Suomen eteläiseen kolkkaan, kun Suomen ensimmäinen talvisatama ja Hanko–Hyvinkää rautatie valmistuivat Hankoon vuonna 1873. Tätä ennen kaupungin paikalla oli vain linnoituskaupungin rauniot ja pieni kalastajakylä.

Millaista päivää Hangon museossa vietetään tänään? Soitamme pian museon aukeamisen jälkeen ja puhelimeen vastaa museon työntekijä Ingrid Möller.

– Nyt on vielä aika rauhallista, mutta muutama vierailija on jo tullut tänään, Möller sanoo.

Hangossa on kylmän kesän jälkeen kaunis helteinen kesäviikko ja Möller uskoo tämän näkyvän myös kävijämäärässä, kun ihmiset ovat enemmän liikkeellä. Hangon museo on hiljattain muuttanut uusiin tiloihin, ja Möller kertoo uusien tilojen toimivan tosi hyvin.

– Museo muutti viime vuoden puolella ja nyt tuntuu, että ihmiset alkavat selvästi löytää tänne ja tottua uuteen sijaintiin. Tällä hetkellä kävijöitä kiinnostaa erityisesti meidän uusi näyttely Hangon perustamisesta ja eri teemoista, Möller sanoo.

Keväällä avatussa Missä maa ja meri kohtaavat -näyttelyissä voi tutustua Amerikan siirtolaisuuteen 1900-luvun alussa, Hangon teollisuuteen ja siihen, mitä kaikkea kiinnostavaa Hangossa on valmistettu.

Kaupungin syntyyn ja varhaisiin aikoihin voi tutustua Välähdys. Vieraile 1870-luvun Hangossa -näyttelyssä, jossa on esillä Alex R. Spoofin maalaamia akvarelleja vuodelta 1876.

Koe satoja elämyksiä yhdellä kortilla – missä päin Suomea liikutkin. Kuvat: Ella Karttunen / Museokortti

Ota Museokortti reissukaveriksi

Museokortilla voit vierailla yli 360 kohteessa ympäri Suomen, missä ilmansuunnassa liikutkaan. Saat Museokortin vuodeksi 86 / 79 eurolla tai voit maksaa kortin vain 7,45 euron kuukausihinnalla.

Osta Museokortti

Osta Museokortti itselle tai lahjaksi