Empatia

Empatia on olennainen osa vuorovaikutusta. Se rakentaa yhteisöllisyyttä, herättää myötätuntoa ja synnyttää halua auttaa. Usein empatia määritellään kykynä asettua toisen asemaan – ymmärtää toisen ajatuksia ja tuntea toisen tunteita.

Näyttely tutkii empatian monikerroksisuutta. Se tarkastelee, miten yksilö tunnistaa ja reagoi toisen tunteisiin, mutta laajentaa samalla näkökulmaa: miten empatia kietoutuu osaksi yhteiskuntaa, kulttuuria ja lajienvälisiä suhteita?

Voiko empatia toimia myös vallankäytön välineenä? Miten empatia jakautuu eri tavoin eri ihmisryhmien ja lajien välillä? Miksi jotkut ihmiset tai eläimet herättävät meissä voimakasta empatiaa, kun taas toiset jäävät sen ulkopuolelle? Näyttely herättää pohtimaan, miten empatiaa kohdistetaan ja millä perusteilla.

Vaikka empatiaa pidetään usein ratkaisuna sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin, se voi myös ylläpitää ja vahvistaa valtasuhteita. Näyttely ehdottaa, että empatia ei välttämättä tarkoita täydellistä ymmärtämistä, vaan se voi olla tila, jossa tunnistetaan erilaisuutta, ristiriitoja ja valtasuhteita ja jossa kohtaaminen tapahtuu näiden jännitteiden keskellä.

Kyberperformanssi – ainutlaatuinen kokemus museossa

Osana näyttelyä on taiteilija Ali Akbar Mehtan teos purgatory EDIT: The Liberation Archives for the Cyborgs of Now (2026). Se on taideteos, joka on käyttäjälähtöinen montaasipohjainen elokuvallinen kokemus.

Taideteos tutkii, miten digitaaliset teknologiat vaikuttavat alitajuntaan ja koettuun todellisuuteen – visuaalisen manipulaation, aistiärsyketulvan, dataväsymyksen ja ideologisen turtumisen kautta. Samalla teos kysyy, mitä empatialle tapahtuu, kun todellisuus suodattuu näyttöjen ja algoritmien läpi: säilyykö inhimillinen yhteys, vai muuttuuko se? Herättääkö väkivallan näkeminen tunneherkkyyttä vai turruttaako se väkivallan läsnäololle?

Taideteokseen kuuluu performanssi, joka kutsuu osallistujan katsomaan ja tutkimaan teoksen arkistoa ohjatusti. Performanssi yhdistää katsomiskokemukseen osallistujan tunteet, kehon reaktiot ja ajattelun. Tätä varten käytössä on EEG-aivoanturi, aivo–tietokonerajapinta (BCI) sekä purgatory EDIT -tiimin tekemä ohjelmisto.

Näyttelyn teemaan tuo näkökulmia Vantaan taidemuseon kokoelmataiteilijat ja mukaan kutsutut taiteilijat.

Näyttelyn taiteilijat (15.4.-12.7.2026)

Malin Ahlsved, Kari Cavén, Kaisu Koski, Anne Koskinen, Ali Akbar Mehta, Mari Mäntynen, Kirsi Neuvonen, Tapio Nyyssönen, Pekka Pitkänen, Lau Rämö, Kerttu Saali, Timo Saarelma, Elsa Salonen, Pentti Sammallahti, Tommi Toija, Toni R. Toivonen, Aki Turunen, Viggo Wallensköld.

Näyttelyn taiteilijat (13.7.-18.10.2026)

Malin Ahlsved, Kari Cavén, Marjatta Hanhijoki, Kaisu Koski, Anne Koskinen, Ali Akbar Mehta, Mari Mäntynen, Kirsi Neuvonen, Tapio Nyyssönen, Pekka Pitkänen, Lau Rämö, Kerttu Saali, Timo Saarelma, Elsa Salonen, Tommi Toija, Toni R. Toivonen, Aki Turunen, Viggo Wallensköld.

Museovirasto on tukenut näyttelyä avustuksella taiteilijoiden näyttelypalkkioihin.

Mukana näyttelyssä Tulevaisuuskoulu

Empatia‑näyttelyyn kuuluu Artsin ja Lasten ja Nuorten säätiön Tulevaisuuskoulun toteuttama pajatila, jossa kuvitellaan empatian siivittämänä hyvää tulevaisuuden Vantaata. Tila kutsuu sekä ryhmät että itsenäiset museokävijät tutkimusmatkalle vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin.

Osana yhteistyötä pajatilassa toteutetaan toimintaa, jossa vantaalaiset nuoret ovat itse kuvittelemassa ja tutkimassa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Nuoret pääsevät pohtimaan, millaisia tulevaisuuksia he haluavat nähdä, ja kehittämään taitoja, joilla myönteisiä muutoksia voidaan tehdä todeksi. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa nuorten omaa toimijuutta – heidän kykyään hahmottaa, kuvitella ja luoda parempia tulevaisuuksia yhdessä.

Lasten ja Nuorten säätiön Tulevaisuuskoulu on tulevaisuuskasvatuksen edelläkävijä, joka yhdistää tulevaisuudentutkimuksen menetelmät ja taidekasvatuksen.