16 näyttelyä, jotka ehdit nähdä vielä vuonna 2026
Vielä ehdit nähdä nämä 16 loppuvuoden huippunäyttelyä. Mykisty Hugo Simbergin vaikuttavista teoksista, herkisty Elin Danielson-Gambogin maalauksista ja nauti Milla Vahteran värikkäästä lasitaiteesta. Museokortilla näet kansainvälistä huipputaidetta, kotimaisia klassikoita ja kiinnostavaa nykytaidetta sekä löydät elämyksiä koko perheelle museoista ympäri Suomen.
Lue tiivistelmä
- Kaikki nämä 16 näyttelyä näet Museokortilla loppuvuonna 2026, ja ne päättyvät viimeistään tammikuussa 2027.
- Mukana on näyttelyitä eri puolilta Suomea museoissa kuten Kiasma, HAM, Suomen lasimuseo, Museokeskus Taika sekä Turun, Tampereen ja Porin taidemuseot.
- Tutustu esimerkiksi Pertti Jarlan Fingerporiin Porvoossa, Hugo Simbergin maalauksiin Turussa ja Tove Janssonin perheen taiteeseen Helsingissä.
Loppuvuosi on Museokortti-kohteissa todellista taiteen juhlaa. Vielä ehdit kerätä kokemusta nykytaiteen uusista suuntauksista, kohdata kotimaisen taiteen klassikoita sekä kerätä itsellesi unohtumattomia taide-elämyksiä, jotka irrottavat arjesta.
Mukana on Hugo Simberginklassikkoteoksia, valloittava valokuvataiteilija Johan Eichhorn ja moderni maalari Martha Diamond. Kotimaista nykytaidetta esittelevät vuoden nuori taiteilija Roope Itälinna Tampereen taidemuseossa ja Emmi Kallio Kangasalalla Kimmo Pyykkö -taidemuseossa.
Koko perheen näyttelyt muumeista ja tunteista
 |
Tove Janssonin teos Perhe vuodelta 1942. Yksityiskokoelma. © Tove Janssonin kuolinpesä. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. |
1. Taiteilijaperhe Jansson
HAM Helsingin taidemuseo, Helsinki | 13.2.2026–10.1.2027
Millaisessa kodissa Muumien luoja Tove Jansson kasvoi? Näyttely esittelee piirustuksien, valokuvien ja maalauksien kautta Janssonin taiteilijaperheen elämää ja yhteisiä taideprojekteja. Perheen äiti Signe Hammarsten oli kuvittaja sekä graafikko ja isä Viktor Jansson taas kuvanveistäjä. Toven lisäksi myös perheen veljistä tuli taiteilijoita. Per Olov oli taidevalokuvaaja sekä kirjailija ja Lars taas sarjakuvataiteilija ja kirjailija. Yli 140 teosta ja esinettä käsittävä näyttely tarjoaa yllätyksiä lapsille: kurkistusluukkujen takaa paljastuu Janssonien perheenjäseniä muistuttavia Muumilaakson asukkaita.
 |
Osa Juhani Linnovaaran teoksesta Mysteeri, jossa erikoiset oliot johdattelevat katsojan näyttelyn herättämiin tunteisiin. Kuva: Kouvolan taidemuseo Poikilo / SunKuva Photography Marja Seppälä. |
2. Mitäs täällä tapahtuu?
Poikilo-museot, Kouvola | 24.9.2026–10.1.2027
Mitäs täällä tapahtuu? on koko perheelle suunnattu taidenäyttely, jossa kaikki tunteet ovat sallittuja. Näyttelyn taide lohduttaa, että kovinkin kiukku tai isoinkin ikävä kyllä laantuu ajan myötä. Kierros alkaa Salaisesta puutarhasta ja vie mukanaan mielenrauhan maailmaan. Kino-Poikilon äänimaailmassa ja kuvavirrassa pääsee myös metsän syleilyyn.
Erikoiset poiminnat: lasi-, sarjakuva sekä kasvitaidetta
 |
Milla Vaahteran lasitaiteen hedelmissä huumori kukkii ja värit loistavat kirkkaina. Kuva: Julia Tyry |
3. Milla Vaahtera: Seuraa kukintaa
Suomen lasimuseo, Riihimäki | 3.10.2026–31.12.2026
Taiteilija ja muotoilijaMilla Vaahtera tunnetaan erityisesti lasia ja messinkiä yhdistävistä mobileista, veistoksista sekä valaisimista. Seuraa kukintaa -näyttelyssä messinki- ja emalikukinnot, värikkäät lasiset marjat ja hedelmät ovat samaan aikaan sekä pelkistettyjä että satumaisen liioiteltuja. Lisäksi näyttelyssä nähdään Suomen kansallismuseoon suunniteltuja ATLAS-valaisimia ja niiden prototyyppejä.
 |
Raimo Saarisen yksityisnäyttelyssä kasvit ja niiden tuoksut valtaavat näyttelytilan. Tässä yksityiskohta Saarisen teoksesta 201 300 000 vuotta sitten. |
4. Raimo Saarinen – Haihtuvat maailmat
Museokeskus Taika, Hyvinkää | 24.9.2026–10.1.2027
Miltä haisi miljoonia vuosia sitten kadonnut metsä ja miltä tuoksuu tulevaisuuden luonto? Nykytaiteilija Raimo Saarisen Haihtuvat maailmat -näyttelyssä tuoksu on tärkeä osa näyttelyä ja taidetta voi katsomisen lisäksi myös haistaa sekä koskettaa. Hyvinkään museokeskus Taikassa kohtaat esimerkiksi keinotekoisesti lämmitetyn rantakallion ja katosta riippuvan suuren kasviteoksen. Näyttely tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnolle ja haastaa sinut miettimään, mikä on vaarassa kadota lopullisesti.
 |
Porvoon museon Vanhalla raatihuoneella koet sarjakuvataiteilija Pertti Jarlan maalauksia, installaatioita ja sarjakuvastrippejä. Kuva: Jari Lauren |
5. Kuvia Fingerporista
Vanha raatihuone, Porvoon museo, Porvoo | 5.6.2026–10.1.2027
Jo 20 vuoden ajan sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarlan Fingerpori on ilahduttanut sanaleikeillään ja absurdilla huumorillaan. Kuvia Fingerporista -näyttelyssä pääset tutustumaan Jarlan tarkkanäköiseen tapaan kuvata yhteiskuntaa, ihmisiä, tabuja ja arjen outoja ilmiöitä. Näyttely on taiteilijan ensimmäinen museonäyttely. Porvoon museossa tavallinen arki muuttuu Jarlan käsissä hulvattomaksi ja yllättäväksi kuvaksi suomalaisuudesta.
Kotimaisia klassikoita: Simberg ja Danielson-Gambogi
 |
Hugo Simbergin klassikkoteos Haavoittunut enkeli vuodelta 1903 on nähtävillä Turun taidemuseon näyttelyssä. |
6. Hugo Simberg
Turun taidemuseo, Turku | 2.10.2026–17.1.2027
Hugo Simbergin näyttelyyn on koottu yli 70 teosta, joissa toistuvat taiteilijalle tyypilliset sadunomaiset peikot, enkelit, pirut ja luurangot. Simberg herätti aikanaan ristiriitaisia reaktioita ja hänellä oli poikkeuksellinen kyky havainnoida maailmaa yhtä aikaa huumorin, vakavuuden ja fantasian kautta. Merkittävin käänne Simbergin uralla oli aika Akseli Gallen-Kallelan oppilaana Ruovedellä, jolloin erämaaluonto jätti pysyvän jäljen hänen taiteeseen. Inhimillisellä myötätunnolla ja arjen valolla maustetuissa Simbergin teoksissa kuolemakin näyttäytyy lempeänä vieraana.
 |
Elin Danielson-Gambogin teos Omakuva piirtää kuvan vahvasta ja itsenäisestä naistaiteilijasta. Kuva: Kari Lehtinen / Turun taidemuseo |
7. Elin Danielson-Gambogi
Didrichsenin taidemuseo, Helsinki | 12.9.2026–31.1.2027
Millaista oli naisen elämä yli sata vuotta sitten aikana, jolloin itsenäisyys kuului enemmän miehille? Suomalaisen kuvataiteen uudistaja Elin Danielson-Gambogi tunnetaan aikoinaan hyvin rohkeina pidetyistä maalauksista, joissa kuvataan naisen elämää, asemaa ja itsenäistymistä. Näyttelyn intiimeissä arkielämän hetkissä katseet, eleet ja asennot kertovat tarinoita yksilöllisyydestä ja oman tien löytämisestä. Teemat puhuttelevat edelleen.
Kansainvälistä kaupunkimaisemaa 1600- ja 1900-luvuilta
 |
Mathias Withoosin teos Villa Aldobrandini ja Flora-veistos vuodelta 1661. Yksityiskokoelma, kuva: Hans Withoos |
8. Riikinkukko puutarhassa – Mathias Withoosin Rooma
Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki | 24.9.2026–10.1.2027
Alankomaalainen taidemaalari Mathias Withoos liittyi 1640-luvun lopulla Roomassa Bentvueghels-taiteilijayhteisöön, jossa riehakas juhliminen yhdistettiin intohimoiseen taiteen tekemiseen. Riikinkukko puutarhassa -näyttely johdattaa 1600-luvun taidemaailmaan ja taiteilijaelämään, jossa matkustettiin usein Rooman ulkopuolelle Tivolin puutarhoihin maalaamaan. Yhteisön taide tulviikin italialaisen luonnon reheviä kasveja ja Rooman kaupungin maisemia. Withoosin taiteen lisäksi esillä on muun muassa Caspar van Wittelin, Jan Bothin ja Cornelis van Poelenburghin maalauksia sekä harvinaisia piirustuksia.
 |
Martha Diamondin teos Yellow Sky vuodelta 1986 on yksi Sara Hildénin taidemuseossa . Collection Martha Diamond Trust, New York. Kuva: Jussi Koivunen. |
9. Martha Diamond
Sara Hildénin taidemuseo, Tampere | 19.9.2026–17.1.2027
Taidemaalari Martha Diamond oli viehättynyt New Yorkin pilvenpiirtäjistä ja keinotekoisista tiloista. Hänen maalauksissa korostuvat valo, värit ja voimakkaat siveltimenvedot. Manhattanilla loft-studiossa ja taidepiireissä eläneen Diamondin maalaustaide oli usein abstraktia ja kuvasi urbaanin kaupungin maisemia. Tästä näyttelykokemuksesta tekee ainutlaatuisen myös esillä oleva taiteilijan videoelämänkerta ja tallenne luennolta.
Valokuvataidetta suomalaisesta arjesta, luonnon tuhosta ja roskista
 |
Sallalainen haudankaivaja tekemässä uutta hautaa routaiseen kirkkomaahan huhtikuussa 1985. Kuva: Jukka Gröndah |
10. Jukka Gröndahl: Kun pienestä tuli suurta – Lehtikuvia kultakaudelta
VB-valokuvakeskus, Kuopio | 9.10.2026–10.1.2027
Lehtikuvaaja Jukka Gröndahlin ensimmäinen laaja oma näyttely esittelee hänen Helsingin Sanomiin vuosina 1983–1994 ottamiaan valokuvia Suomesta. Gröndahl kuvasi mielellään vallitsevassa valossa pieniä arjen merkityksellisiä hetkiä. Oivaltavissa kuvissa näkyy myös usein hyväntahtoista huumoria. Suomalainen lehtikuvaus ja journalismi eli tuolloin kulta-aikaansa ja pienikin paikallisaihe saattoi nousta koko sivun jutuksi.
 |
Johan Eichhornin valokuvataide kuvaa luonnon muokkausta lavastettujen valokuvien keinoin. Teos Metsätie herättelee pohtimaan, onko meillä lupa kajota luontoon. Kuva: Johan Eichhorn |
11. Johan Eichhorn: Luova Tuho
LUOMUS Luonnontieteellinen museo, Helsinki | 1.9.2026–10.1.2027
Entä jos luonnon muokkaus, kuten metsätiet, ojitukset ja padot valtaisivat oman kotisi? Tätä kysyy suomalais-saksalaisen valokuvaajan Johan Eichhornin näyttely Luova Tuho. Lavastetut valokuvat tekevät näkyväksi luonnon muokkaamisen ja kutsuu sinut pohtimaan, miksi hyväksymme ympäristön kohtelussa sellaisia asioita, joita emme koskaan hyväksyisi omassa elämässä. Näyttely herättelee katsomaan ympäristökriisiä uudesta näkökulmasta.
 |
Karl Ketamo on Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija, jolle keräily ja kuljeskelu kaduilla on taiteellinen menetelmä sekä elämäntapa. Ketamon valokuvateos Aaveet/Ghosts. Arkistokelpoinen pigmenttivedos vuodelta 2026. |
12. Karl Ketamo: Bundle
Porin taidemuseo, Pori | 24.10.2026–3.1.2027
Bundle-näyttelyssa kadulta löydetyt esineet tai roskat saavat uuden elämän valokuvissa ja installaatioissa. Kuvataiteilija Karl Ketamo kerää materiaalia taiteeseensa kaduilta, kirpputoreilta, kierrätyskeskuksista ja joutomailta. Teoksissa vanhat kehykset, tulitikkurasiat ja kumiköydet muodostavat hahmoja tai lakaisukoneen harjakset kuvaavat taiteessa liikettä. Näyttely laittaa sinut pohtimaan, miten mennyt elämä näkyy edelleen ja esineet kantavat mukanaan aikaisempia käyttötapoja, ihmisiä ja tarinoita.
Kotimaista ja kansainvälistä nykytaidetta
 |
Jiri Geller teos Smile VII vuodelta 2021 flirttailee ja provosoi populaarikulttuurin kuvamaailmalla. |
13. Jiri Gellerin täydellinen maailma
Helsingin Taidehalli, Helsinki | 21.11.2026–10.1.2027
Helsinkiläisen nykytaiteilijan ja kuvanveistäjän Jiri Gellerin täydellinen maailma flirttailee ja provosoi karkkivärien ja huumorin kautta. Luvassa on valtavia veistosinstallaatioita, kuten God Says No -rullaportaat, The Big Time -hyökyaalto ja pelaamaan kutsuva Maailmojen ottelu. Mukana on myös useampi liikkuva veistos. Geller on taiteilija, joka ei suostu pelaamaan tämän maailman sääntöjen mukaan.
 |
Emmi Kallion teos Vapautensa vanki. Kuva: Liisa Mäkinen |
14. Emmi Kallio: Myrsky
Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kangasala | 13.6.2026–10.1.2027
Kimmo Pyykkö -taidemuseon valtaa myrsky, kun kuvataiteilija Emmi Kallio päästää tunnekuohunsa valloilleen. Näyttelyssä suuret tunteet purkautuvat voimakkaina väreinä, rajuina siveltimenvetoina sekä maalin tulvana. Kalliota kiehtoo äärimmäisyydet ja Myrsky-näyttely kuvaa elämän kriisien lisäksi ilmastonmuutoksen herättämiä pelkoja sekä yhteiskunnan mullistuksia. Myrsky merkitsee myös samalla puhdistumista ja uuden alkua. Mitä kaikkea sinä löydät näistä voimakkaista teoksista ja minkälaisia tunteita ne herättävät?
 |
Eija-Liisa Ahtilan teoksesta Rakkaus on aarre vuodelta 2002. Kuva: Kansallisgallerian kokoelma kuvakaappaus. |
15. Nelivärinen uni – Kiasman kokoelmanäyttely
Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki | 27.2.2026–10.1.2027
Nelivärinen uni -näyttelyssä todellisuus sekoittuu kuvitelmiin unien tapaan. Kiasma kasvattaa vuosittain Kansallisgallerian nykytaiteen kokoelmaa noin 40–60 teoksella. Kokoelmasta koottu näyttely esittelee nyt yli 40 taiteilijan teoksia. Mukana ovat muun muassa videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila, kuvanveistäjät Bruce Nauman ja Louise Bourgeois, valokuvataiteilija Cindy Sherman sekä video- ja mediataiteilijat Nam June Paik ja Dara Birnbaum. Astu sisään nykytaiteen yllätykselliseen maailmaan ja anna teosten pysäyttää sinut miettimään, mikä nähdystä on edes mahdollista ja mikä ei. Lopulta kaikkea ei ehkä aina tarvitse selittää tai sanoittaa. Joskus riittää, että taiteen voi vain kokea ja antaa viedä mukanaan.
 |
Vuoden 2026 nuoreksi taiteilijaksi valittu Roope Itälinna (s. 1990) on Turussa asuva ja työskentelevä taidemaalari. Valtakunnallinen Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma syntyi vuonna 1984. Teos: Roope Itälinna: Stimulate, 2024. Heinon taidesäätiön kokoelma. Kuva: Jere Satamo |
16. Roope Itälinna, Vuoden nuori taiteilija 2026
Tampereen taidemuseo, Tampere | 30.10.2026–10.1.2027
Roope Itälinna vie sinut tummasävyiseen nuoruuden maailmaan, jossa juhlimisen ja ihmisjoukon keskellä voi myös tuntea olevansa yksin ja ulkopuolinen. Samalla teoksissa välittyy vahva yhteyden ja läheisyyden kaipuu. Itälinna tarkastelee teknisesti taitavasti ja valokuvantarkasti maalauksissaan nopeasti ohikiitäviä nuoruuden hetkiä klubeilla, juhlissa ja kodinomaisissa tiloissa. Vuoden 2026 nuoren taiteilijan näyttely on hyvä valinta, kun haluat nähdä, mihin suomalainen nykymaalaustaide on menossa.
Kerro tästä myös ystävillesi!
