VIELÄ EHDIT: Museokortti-digilahja tarjoushintaan vain 73 €!
Osta lahjaksi!

10.7.2024

Miltä näyttää Mannerheimin synnyinkoti, Kekkosen kylpyhuone ja Sibeliuksen sauna? Kurkista merkkihenkilöiden koteihin!

Ihmettele ainutlaatuista Louhisaaren kotikartanoa, jossa Gustaf Mannerheim on syntynyt, vieraile Eero Järnefeltin upeassa taiteilijakodissa ja tutustu Reidar Särestöniemen kotiin Lapin erämaassa. Kuvat: Krista Ylinen & Omar el Mrabt

Tiesitkö, että Museokortilla pääset tekemään tupatarkastuksen julkkisten koteihin? Museokortti tarjoaa sisäänpääsyn 360 kohteeseen ympäri Suomen. Kokosimme 20 merkkihenkilön kotimuseota, joissa kannattaa poiketa kesäreissujen ohessa.

Koe kesän parhaat kohteet Museokortilla! Kurkkaa kansallissäveltäjän, -kirjailijan ja -runoilijan koteihin, vieraile Amos Andersonin merenrantakartanossa ja ihastu kultakauden kuuluisien taiteilijoiden kansallisromanttisiin ateljeihin. Missä Venäjän keisarilla Aleksanteri III:lla oli kalastusmaja? Entä millainen on presidenttien asuttama huvila tai Kalevalan kokoajan lapsuudenkoti?



Kotkaniemi on henkilöhistoriallinen kotimuseo, joka esittelee presidentti P. E. Svinhufvudin ja rouva Ellen Svinhufvudin elämää sekä Kotkaniemen tilan arkea Luumäellä. Kuva: Kotkaniemi

1. Tutustu Svinhufvudin kotitilan arkeen järven rannalla

Kotkaniemi, P. E. Svinhufvudin koti, Luumäki

Vieraile Suomen itsenäistymisen merkkihenkilön, presidentti P. E. Svinhufvudin ja hänen vaimonsa Ellenin hurmaavassa järvenrantakodissa. Kotkaniemi oli presidentti Svinhufvudin pitkäaikaisin koti, jota hän piti tukikohtanaan valtiollisten tehtäviensä aikana ja jonne hän palasi niiden päätyttyä. Pehrin ja Ellenin ajalle palautetut kotimuseohuoneet ovat sisustettu alkuperäisin kalustein ja esinein. Kotkaniemen tilalta löydät myös 1930-luvun asuun restauroidun puutarhan ja kahvilan, joka tarjoilee kuuluisaa Ellen Svinhufvudin kakkua.



Valmistuttuaan vuonna 1904 Ainola palveli Jean ja Aino Sibeliuksen kotina aina heidän elämänsä loppuun saakka. Kuva: Marjo Vänttinen / Museokortti

2. Kurkkaa kansallissäveltäjä Sibeliuksen kotiin Tuusulanjärvellä

Aino ja Jean Sibeliuksen kotimuseo Ainola, Järvenpää

Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Ainola kauniine puutarhoineen on koti useille Jean Sibeliuksen maailmankuululle sävellykselle. Aino ja Jean Sibeliuksen kotimuseo Ainolaa kutsutaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimmaksi kotimuseoksi. Ainola on ollut kansainvälinen paikka jo Sibeliusten aikaan: heidän vierainaan viihtyi useita kansainvälisiä kuuluisuuksia musiikin saralta. Vierailulla Ainolassa tutustut asukkaiden elämään sekä talon taiteeseen, arkkitehtuuriin, puutarhaan ja jopa ulkosaunaan.

Vieraile myös Hämeenlinnassa Jean Sibeliuksen syntymäkodissa, joka on Museokortti-kohde. Sibelius eli siellä elämänsä ensimmäiset 20 vuotta.



Aleksis Kiven syntymäkodissa, joka toimii nykyisin museona, pääsee tutustumaan Suomen kansalliskirjailijan elämään ja teoksiin. Kuva: Aleksis Kiven koti

3. Millainen oli kansalliskirjailijan syntymäkoti?

Aleksis kiven koti, Palojoki

Nurmijärven Palojoella sijaitsee Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kiven syntymäkoti. Kivi syntyi vuonna 1834 räätäli Erik Stenvallin ja hänen vaimonsa Annastiinan neljäntenä lapsena. Kotitalo ja kotikylä olivat Kivelle rakkaita koko hänen elämänsä ajan. Aikuisena Palojoella käydessään Kivi asui ja kirjoitti talon vinttikamarissa, jonka ikkunoista edelleen avautuvat maisemat kylän peltoaukeille.



Tamminiemen opastetulla kierroksella kävijät pääsevät näkemään myös Tamminiemen kuuluisan saunan. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti

4. Katsasta Kekkosen huvila

Tamminiemi, Helsinki

Presidenttien, erityisesti Urho Kekkosen, virka-asuntona tunnettu jugend-huvila Tamminiemi tulvii tuhansia tarinoita. Parhaiten Tamminiemi tunnetaan Urho Kekkosen 25-vuotisen virkakauden ajoilta, mutta virka-asunnossa on asunut myös Risto Ryti ja Gustaf Mannerheim. Museon opastuksella kuulet presidenttien kodin vaiherikkaasta historiasta ja erityisesti Urho ja Sylvi Kekkosen ajasta Tamminiemessä.



Kemiönsaarella sijaitseva Söderlångvikin kartano oli Amos Andersonin kesäpaikka. Kuva: Söderlångvikin kartano

5. Vieraile Amos Andersonin merenrantakartanossa

Söderlångvikin museo, Kemiönsaari

Loistokas merenrantakartano oli liikemiehenä ja kulttuurivaikuttajana tunnetun Amos Andersonin kesäpaikka. Söderlångvik on sisustukseltaan klassinen: kartanon huonekalut ovat sekä antiikkia että myöhemmin tehtyjä tyylihuonekaluja. Söderlångvikin kartanon tilaan kuuluu 7 000 hehtaaria metsää, ja idyllistä maisemaa täyttää omenaviljelmät, puutarha ja meri. Kartanon perusnäyttelyssä on esillä valikoima suomalaista taidetta vuodesta 1900 vuoteen 1950.

Helsingissä pääsee vierailemaan myös Amos Andersonin kodissa, joka on 1920-luvun tyyliin sisustettu hohdokas porvariskoti täynnä taidetta.



Vierailulla J. L. Runebergin kodissa voit ihailla Fredrikan puutarhan kukkaloistoa. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti

6. Koe kansallisrunoilijan tunnelmallinen koti ja Suomen vanhin kotimuseo

J. L. Runebergin koti, Porvoo

Vieraile Suomen vanhimmassa kotimuseossa ja nauti autenttisesta 1800-luvun kirjailijakodin tunnelmasta! Vanhan Porvoon liepeillä sijaitseva idyllinen puutalo on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin ja hänen vaimonsa Fredrikan entinen koti. Museon ainutlaatuinen tunnelma syntyy perheelle kuuluneista huonekaluista, taideteoksista, astioista ja vanhoista huonekasveista.



Saariston rengastien varrella sijaitseva Louhisaaren kotikartano on harvinainen elämys Suomessa. Kuva: Krista Ylinen / Museokortti

7. Ihmettele ainutlaatuista kotikartanoa vuosisatojen takaa

Louhisaari, Askainen

Vieraile Louhisaaren kartanolinnassa, jossa Suomen marsalkka ja entinen presidentti Gustaf Mannerheim on syntynyt vuonna 1867. Louhisaaren kotikartanoa on asuttanut Flemingien ja Mannerheimien suvut. Tutustu harvinaista palatsiarkkitehtuuria edustavassa Louhisaaressa omistajasukujen historiaan ja 1600–1800-lukujen aatelisperheiden elämään. Kierrä linnassa eri aikakausien mukaan ylellisesti sisustetuissa kerroksissa.



Pekka Halosen hirsisessä taiteilijakodissa yhdistyy perinteinen suomalainen rakentaminen ja eurooppalaisen kansallisromantiikan vaikutteet. Kuva: Kari Kohvakka

8. Ihastu kultakauden taiteilijan kansallisromanttiseen hirsiateljeehen

Halosenniemi, Järvenpää

Halosenniemi on taidemaalari Pekka Halosen kansallisromanttinen hirsinen koti ja erämaa-ateljee Tuusulanjärven rannalla. Taiteilijakodissa opit Halosen taiteesta, hänen elämäntyöstään ja ystävistään, jotka loivat maineikkaan Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisön.



Ateljeekoti Hvitträskin rakennuksia ei suunniteltu hallitsemaan maisemaa, vaan osaksi sitä. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti

9. Tämä kohde ihastuttaa arkkitehtuurin ystävät!

Hvitträsk, Kirkkonummi

Hvitträsk on arkkitehtikolmikko Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgren suunnittelema ainutlaatuinen ateljeekoti järvimaisemissa. Koti on upea kokonaistaideteos, joka kiinnostaa varmasti designin ja arkkitehtuurin ystäviä. Tutustu myös pihapiirin puutarhoihin ja osallistu opastukselle, jossa kuulet arkkitehtien elämästä, urasta sekä kuuluisista vieraista.



Aurinkoisena päivänä museokierroksen Tuusulanjärven taiteilijakoteihin voi toteuttaa vaikkapa pyöräillen. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti

10. Millainen oli suosikkikirjailijan lapsuudenkoti ja työhuone?

Kallioniemi, Taivalkoski

Museokortilla vierailet myös suomalaisten suosikkikirjailijan Kalle Päätalon lapsuudenkodissa. Kallioniemi antaa kuvan pienviljelijä-metsätyömiesperheen elämästä. Tutustu myös asuinrakennuksen lisäksi navettaan, saunaan ja aittaan.

Kallioniemen lisäksi Taivalkoskella pääsee vierailemaan Kalle Päätalo -keskuksessa, jossa esitellään kirjailijan näköistyöhuone. Näyttely kertoo Päätalon lapsuudesta, nuoruudesta, pohjoisen perheen kotielämästä ja toimeentulosta.


11. Tutustu taiteilijapariskunnan elämään

Ahola, Järvenpää

Ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa marraskuussa 1897, kun kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven rannalle huvilaan, jonka nimeksi sittemmin vakiintui Ahola. Ahot asuivat huvilassa 14 vuotta ja houkuttelivat tänä aikana Järvenpäähän joukon ajan merkittävimpiä taiteilijoita, kuten Eero Järnefeltin, Jean Sibeliuksen ja Pekka Halosen perheineen.

Juhani Ahon museossa Iisalmessa pääsee tutustumaan tarkemmin Suomen ensimmäisen ammattikirjailijan ja kuusitoistakertaisen Nobel-ehdokkaan elämään ja uraan.



Kalervo Palsan ateljeeta kuvittavat taiteilijan tekemät seinämaalaukset, ja se on sisustettu taiteilijan omistamilla esineillä. Kuva: Krista Ylinen / Museokortti

12. Vieraile provosoivista teoksistaan tunnetun taiteilijan kotimökissä ja ateljeessa

Palsa-museo, Kittilä

Usein synkistä ja provosoivista teoksistaan tunnetun taiteilija Kalervo Palsan kotimökki ja Getsemane-ateljee sijaitsevat Kittilässä. Taiteilijan isä Hugo Palsa osti pienen Hyrynkankaan tilan vuonna 1946, ja se on yksi harvoja Lapin sodan tuhoilta säästyneitä rakennuksia Kittilän kirkonkylällä. Pihapiiriin rakennetusta makasiinista tuli jo nuorella iällä Kalervo Palsalle tärkeä paikka, jossa hän sai rauhassa kirjoittaa päiväkirjaansa ja maalata.



Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema ja rakentama Tarvaspään ateljeelinna avattiin yleisölle vuonna 1961 Gallen-Kallelan Museona. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti

13. Oletko käynyt Gallen-Kallelan ateljeelinnassa?

Gallen-Kallelan museo, Espoo

Vieraile Suomen taiteen kultakauden johtohahmon Akseli Gallen-Kallelan upeassa Tarvaspään ateljeelinnassa, joka on hänen itse suunnittelemansa. Museossa esitellään taiteilijan ja hänen aikalaistensa taidetta sekä nykytaidetta, jolla on yhtymäkohtia Gallen-Kallelan elämäntyöhön. Kaunis miljöö ja ainutlaatuinen arkkitehtuuri tarjoavat hienot puitteet museokäynnille.



Tämä idyllinen rakennus oli kirjailija J. H. Erkon koti vajaat viisi vuotta ja inspiroi monia hänen teoksiaan. Kuva: Antti Kallio

14. Inspiroidu runoilijan taiteilijakodista

Erkkola, Järvenpää

Erkkola on kansallisromanttinen hirsihuvila, jossa voi tutustua tunnetun runoilijan J. H. Erkon elämään ja teoksiin. Taiteilijakoti Tuusulanjärven lähistöllä tarjoaa kävijöille mahdollisuuden astua menneisyyteen ja kokea Erkon inspiroivan työympäristön, joka on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Nauti Erkon runollisesta maailmasta ja löydä taiteen ja historian aarteita kauniin luonnon keskellä!


15. Tiesitkö, että Venäjän keisarilla oli Kotkassa kalastusmaja?

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, Kotka

Venäjän keisari Aleksanteri III vieraili Langinkoskella 1800-luvun lopulla, ihastui paikkaan ja päättii rakennuttaa paikalle kalastusmajan. Majasta tuli koko keisariperheen suosikkipaikka, jossa vietettiin huolettomia kesäpäiviä. Vuonna 1889 rakennettu Langinkosken keisarillinen kalastusmaja sijaitsee luonnonkauniissa koskiympäristössä ja on täydellinen kesäpäivän retkikohde.


Suvirannassa voi vierailla kesäkauden aikana ainoastaan etukäteen varatulla opastetulla kierroksella, jossa kerrotaan talon asukkaista Eero ja Saimi Järnefeltistä sekä esitellään ateljeekodin taidetta ja esineistöä. Kuva: Omar el Mrabt / Museokortti

16. Koe Suviranta: Järnefeltin taiteilijakoti ja sen upea puutarha

Suviranta, Järvenpää

Suviranta, Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakoti, sijaitsee idyllisesti Tuusulanjärven rannalla. Taloa ympäröi upea englantilaistyylinen puutarha, ja sen sisätiloissa vallitsee edelleen 1900-luvun alun tunnelma. Vuonna 1901 valmistunut Suviranta on ollut Järnefeltin perheen ja heidän jälkeläistensä kotina siitä lähtien. Kotiin on koottu vaikuttava kokoelma Eero Järnefeltin, hänen aikalaistensa ja hänen tyttärensä Laura Järnefeltin teoksia sekä perheen henkilökohtaisia esineitä. Suviranta ei siis ole museo, vaan edelleen asuttu koti, joka tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen Järnefeltin perheen elämään ja taiteeseen.



Taidemaalari, professori Reidar Särestöniemi on eräs tunnetuimpia suomalaisia taiteilijoita ja aikansa merkittävin lappilainen taiteilija. Hänen taiteilijakotiinsa pääsee tutustumaan Kittilässä. Kuva: Krista Ylinen / Museokortt

17. Tutustu Reidar Särestöniemen taiteilijakotiin Lapin erämaassa

Särestöniemi-museo, Kittilä

Kuvataiteilija Reidar Särestöniemen taiteilijakoti on hämmästyttävä kohde keskellä syrjäistä Lapin erämaata. Kittilän Kaukosen kylässä sijaitseva Särestöniemi-museo koostuu 1800-luvulla rakennetusta sukutilasta sekä taiteilijan 1970-luvulla rakennuttamista galleria- ja ateljeerakennuksista. Moni muistaa vierailultaan kelohonkaisen gallerian yläkertaan sijoitetun uima-altaan, ja jykevien hirsien keskellä voi ihailla myös Särestöniemen taidetta.



Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun kuvanveistäjä Emil Wikström asui ja työskenteli siellä. Kuva: Juha Myllylä

18. Koe taiteilija Emil Wikströmin kuvankaunis ateljeekoti

Visavuoren museo, Valkeakoski

Vanajaveden äärellä sijaitseva Visavuori on kuin pieni linna. Kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema ja toteuttama taiteilijakoti viitoitti tietä muille luonnon helmaan etsiytyville taiteilijoille 1800-luvun lopulla. Vuosina 1893–1912 rakennettua Visavuorta kutsutaankin ensimmäiseksi suomalaiseksi erämaa-ateljeeksi. Visavuoressa tutustut niin Wikströmin kuin hänen lapsenlapsensa, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen elämäntyöhön.


19. Matkaa Topeliuksen tarinoiden syntysijoille

Kuddnäs, Uusikaarlepyy

Kuddnäs on tunnetun suomalaisen sadunkertojan Sakari Topeliuksen syntymä- ja lapsuudenkoti. Päärakennuksen näyttely esittelee elämää Topeliuksen perheen aikana 1800-luvun alkupuolella. Kuddnäsin idyllisessä ympäristössä Topelius sai inspiraationsa kirjoihinsa kasvaen joen varrella sijaitsevassa valkoisessa talossa. Alkuperäisessä kunnossa säilyneessä Kuddnäsissa vierailijat voivat tutustua Topeliuksen perheen asumiseen ja kokea aidon pohjalaisen 1800-luvun porvariskodin tunnelman.


Paikkarin torppa päätettiin senaatin vuonna 1889 tekemällä päätöksellä säilyttää muistona kansallisen suurmiehen varhaisvaiheista. Kuva: Paikkarin torppa

20. Tutustu Kalevalan kokoajan lapsuudenkotiin, vaatimattomaan torppaan

Paikkarin torppa, Sammatti

Vierailu Elias Lönnrotin syntymäkodissa, Paikkarin torpassa, tarjoaa ainutlaatuisen aikamatkan suomalaisen kirjallisuuden historiaan ja 1800-luvun alun elämään. Kalevalan kokoaja ja kansanrunouden kerääjä Lönnrot syntyi tässä vaatimattomassa torpassa vuonna 1802. Torpan rakennutti hänen räätäli-isänsä noin vuonna 1800 Haarjärven kylän yhteismaille. Rakennus on kalustettu aikakauden huonekaluin, ja tuvassa voi nähdä Elias Lönnrotin kehdon. Torpalta avautuu kaunis maisema Valkjärvelle, jota myös kirjailija Topelius aikanaan ihaili.



Museokortti on kesän paras reissukaveri. Nauti kesästä ja koe kotimaa uusin silmin! Kuva: Ella Karttunen / Museokortti

Hanki Museokortti (79 €) kesän reissukaveriksi museosta tai verkosta! Vuoden mittaisella pääsylipulla saat pääsyn yli 360 elämykseen ympäri Suomen ja kymmeniä etuja matkoillesi, kuten alennuksia hotelleista ja ravintoloista.

Osta Museokortti!


Kerro tästä myös ystävillesi!

  • Facebook
  • X
  • Instagram
  • WhatsApp