Savonlinnan maakuntamuseon uusi perusnäyttely on historian ja Saimaan luonnon kompromissi

Saimaannorppa on uuden perusnäyttelyn yleisöhoukutin.

Savonlinnan maakuntamuseon uusi perusnäyttely peilaa museon vielä hieman hakusessa olevaa uutta identiteettiä. Kymmenkunta vuotta sitten museon kumppaniksi tulleen Metsähallituksen osuus Saimaan sylissä -perusnäyttelyssä on entistä näkyvämpi.

Perustellusti voidaankin kysyä, onko saimaannorppa museoon sukellettuaan ottanut haltuunsa jo liikaa tilaa näyttelyn historialliselta osuudelta?

Mutta maakuntamuseo ei olekaan enää vain museo, vaan Riihisaari – Saimaan luonto- ja museokeskus, johon on sijoitettu myös Savonlinnan matkailupalvelut. Tätä brändiä sille nyt kovasti rakennetaan.

Museo-lehti tutustui Riihisaaren perusnäyttelyyn Pyhän Olavin killan puheenjohtaja Timo Auvisen kanssa. Auvinen tunnustautuu historiafriikiksi, joten hän arvioi näkemäänsä sillä silmällä.

Pyhän Olavin killan puheenjohtaja Timo Auvinen keskellä vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa Saimaan luontoa ja Savonlinnan kaupunkia. Tietokonenäytöistä koostettu panoraamateatteri edustaa maakuntamuseon uusinta tekniikkaa.

Vuonna 1924 perustettu Pyhän Olavin kilta on museon ystäväyhdistys, tavallaan sen äiti. Kilta lahjoitti Olavinlinnassa ylläpitämänsä museon koko esineistön, noin 6 000–7 000 esinettä, maakuntamuseolle 1980-luvulla museon perustamisvaiheessa.

Vaikka historiafriikki onkin, Auvinen sanoo ymmärtävänsä, että uutta perusnäyttelyä rakennettaessa on jouduttu tekemään kompromisseja Saimaan historian ja luonnon välillä.

"Olen joskus leikilläni sanonut, että puhkaistaan reikä museon seinään, niin siinä meillä on luontonäyttely."

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Koska maakuntamuseo ja Metsähallitus ovat lyöneet hynttyyt yhteen, molemmilla on yhtäläinen oikeus näkyvyyteen luonto- ja museokeskuksen perusnäyttelyssä.

"Ymmärrän hyvin, että Metsähallituksen osuus näyttelyn esillepanossa on näkyvä, onhan se kustantanut pystyttämisestäkin puolet. Ja onhan saimaannorppa Saimaan historiaa. Se on äärimmäisen tärkeä yleisön houkutin niin museolle kuin koko Savonlinnan seudun matkailulle".

Uuden perusnäyttelyn esihistoriallinen osuus on Auvisen mielestä hyvä. Vaikka se on entiseen näyttelyyn verrattuna melko suppea, se on kuitenkin riittävä. Näyttelyn vanhin valokuva on postikorttikokoelmassa. Kuva esittää  Olavinlinnaa vuodelta 1875, jolloin linna täytti 400 vuotta.

Yleisöä kiinnostaa erityisesti projektorilla seinälle heijastettava kuvakavalkadi, jossa Savonlinnan seutu ja sen elämänmeno esittäytyvät maamme itsenäistymisestä lähtien. Painopiste on 1950-luvulta 1970-luvulle. Siitä ajanjaksosta monet katsojat löytävät tartuntapintaa omaan ja sukunsa historiaan.

Mutta ajanjakso 1300-luvulta Pähkinäsaaren rauhasta 1800-luvun lopullesaa Auviselta kritiikkiä. Siinä on hänen mielestään näyttelyssä satojen vuosien aukko.

"Tuo ajanjakso on seudun historian kannalta merkittävä. Savonlinna oli pitkään idän ja lännen välinen rajakylä tai -kaupunki. Tuona aikana käytiin parikymmentä suurempaa tai pienempää sotaa ja raja siirtyi useita kertoja. Raja vaikutti monella tavalla ihmisten arkeen. Tämä osuus olisi näyttelyssä voitu tuoda esille vaikkapa juuri näiden rajamuutosten avulla. Esittely olisi suhteellisen helppo toteuttaa digitauluilla tai esiin vedettävillä seinätauluilla".

Maakuntamuseon erityistehtävänä on ajan sivu ollut sisävesiliikenteen perinteen vaaliminen. Sen näyttely sivuaa keskittymällä hyvin pitkälle höyrylaivakauteen.

"Saimaalla liikuttiin ja elinkeinoja harjoitettiin myös ennen höyrylaivoja. Vanha ruuhi täällä on, ja soutuveneitä, mutta esimerkiksi purjelotjien esittely puuttuu. Ja liikuttiin Saimaalla talvellakin: kalastettiin, pyydystettiin norppia ja rahdattiin tavaraa Pietariin saakka. Potkukelkka näyttelyssä on, mutta reki puuttuu".

Entisaikojen työkalujen ja kotitalouden tarve-esineiden esillepano on näyttelyssä Auvisen mielestä perusteltua. Ne kertovat aikakautensa ihmisen arjesta, elämästä ja työnteosta. Esineissä olisi hyvä olla nimilaput, jotta niiden käyttötarkoitus selviäisi nykyajan katsojalle.

Tervanpolttoa havainnollistava pienoismalli kiinnostaa erityisesti ulkomaisia museokävijöitä.

Etenkin Auvisen museokäynneillä opastamia ulkomaisia kävijöitä on kiinnostanut tervan polttoa esittävä pienoismalli. Se on pitänyt paikkansa perusnäyttelyssä. Sitä vastoin järvimalmista ja sen merkityksestäraudan valmistuksessa näyttely ei kerro.

Näyttelyn uusinta tekniikkaa on Metsähallituksen osuudella oleva useista tietokoneskriineistä rakennettu panoraamakatsomo, jossa katsoja pääsee keskelle Saimaan luontoa eri vuodenaikoina.

"Voisiko tuohon mahdollisesti liittää myös pienen seudun historiaa esittelevän katsauksen, jonka kävijä voisi niin halutessaan valita katsottavakseen", Auvinen aprikoi.

Summa summarum. Riihisaaren uusi perusnäyttely antaa Auvisen mielestä siihen tutustuvalle yleismatkailijalle ihan kelvollisen katsauksen Saimaan ja sen lähiseudun historiaan, luontoon ja luonnonsuojeluun.

Metsähallituksen luontopalvelujen osuus on näkyvä, mutta niin on ollut myös sen rahoitus. Luonto-osuus on syönyt tilaa historialta, mutta sen Auvinen sanoo ymmärtävänsä.

"Pelkkä historiasta ja perinteistä kiinnostunut yleisö ei riitä ylläpitämään museoiden toimintaa. Yleisön houkuttelemiseksi tarvitaan muutakin. Hellyttävä saimaannorppa on yleisön mieleen.Yleisöpohjan laajentamiseksi museon tiloja on otettu lisääntyvästi myös vaihtuvien ja erikoisnäyttelyjen käyttöön".

"Tosiasia on myös se, että tämän päivän matkailijat kaipaavat yhden tai korkeintaan kahden tunnin elämyksiä. Kun ennen mentiin yhtenä päivänä museoon, toisena laivaristeilylle ja kolmantena Olavinlinnaan, nykymatkailijat haluavat kokea kaiken tämän yhden päivän aikana", Auvinen miettii.

Perinteikäs kiekkoseura pääsi museoon

Savonlinnan maakuntamuseo on avannut ovensa poikkeuksellisesti nyt myös urheilulle. Museon vaihtuvassa näyttelyssä esittäytyy marraskuun loppuun saakka kaupungin tunnetuin urheiluseura Savonlinnan Pallokerho eli SaPKo.

Menestyksekkäänä jääkiekkoseurana tunnettu SaPKo täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Juhlavuotensa kunniaksi seura halusi esittäytyä yleisölleen myös kaukalon ulkopuolella.

”Meille näyttely maakuntamuseossa on kunnia-asia. Maakuntamuseoon se varmasti tuo yleisöä, joka ei muuten sinne menisi”, sanoo joukkueenjohtaja Pekka Lindén.

Jääkiekkopiireissä SaPKo tunnetaan kasvattajaseurana, jonka riveistä on lähtenyt useita pelaajia muun muassa NHL-kaukaloihin.

Ehkä tunnetuin SaPKon kasvatti on Suomen ensimmäistä MM-kultaa vuonna 1995 voittaneen leijonajoukkueen maalivahti Jarmo Myllys. Muun muassa hänen mitalinsa ovat esillä näyttelyssä.

Ei mikä tahansa kiekkoseura -näyttely peilaa 1929 perustetun urheiluseuran vaiheita tähän päivään saakka. Näyttely on avoinna 3.11.2019 asti.

Teksti ja kuvat: Launo Päivätie

Juttu on alunperin julkaistu Museo-lehden numerossa 02/2019. Tilaa Suomen ainoa museoalan aikakauslehti kätevästi verkkolomakkeella.

Museo-lehden tarjous museokorttilaisille: Tilaa Museo-lehti ja saat edellisen numeron kaupan päälle tarjouskoodilla MKortti.

Tilaa Museo-lehti tästä!